Istukkaperäiset ongelmat lisääntyvät keisarileikkausta seuraavissa raskauksissa

Länsimaissa lähes 20 % synnytyksistä hoidetaan keisarileikkauksella. Keisarileikkaukseen liittyy alatiesynnytystä enemmän välitöntä sairastavuutta, kuten infektioita, verenvuotoa ja laskimotukoksia. Myöhäisseurauksena tavataan etisistukan ja istukan ennenaikaisen irtautumisen esiintyvyyden lisääntymistä myöhemmissä raskauksissa. Tämä ilmeni 150 000 synnyttäjän aineistossa, jossa havaittiin yhden aiemman sektion lisäävän etisistukan riskiä naisen seuraavassa raskaudessa 1,5-kertaiseksi ja kahden aiemman sektion 2,0-kertaiseksi (95 %:n lv 1,3-2,0) verrattuna tilanteeseen, jossa aiemmat synnytykset olivat tapahtuneet alakautta. Samoin riski istukan ennenaikaisesta irtautumisesta lisääntyi 1,3-kertaiseksi. Alle vuoden aikaväli sektiosta seuraavaan raskauteen vielä lisäsi näiden komplikaatioiden määrää. Kohtuarven ja sen ympäristön sidekudos- ja verisuonimuutoksia arvellaan syiksi näihin ilmiöihin. Valikoimattomassa synnyttäjäväestössä etisistukkaa tavataan noin 0,5 %:lla ja istukan ennenaikaista irtautumista noin 1 %:lla. Erityisen ongelmallista on se, että keisarileikkausarven alueelle kiinnittyneellä etisistukalla on taipumus invasoitua myometriumiin ja muodostaa accreta-tyyppinen, runsaalle verenvuodolle altistava häiriö.

Pertti Kirkinen

Peyronien taudin luonnollinen kulku

Peyronien tauti on patofysiologialtaan selvittämätön sairaus, joka vaurioittaa peniksen paisuvaiskudosta ympäröivää kalvoa muodostamalla siihen paikallisen arpilaatan. Sairaus on todettavissa tuoreimpien arvioiden mukaan 3-9 %:lla miehistä. Sen esiintymishuippu on kuudennella vuosikymmenellä. Tauti ei uhkaa henkeä, mutta sen aikaansaama peniksen kipu, käyristyminen erektiossa ja erektion heikkeneminen aiheuttavat epätietoisuutta ja levottomuutta.

Ossi Lindell

Pieni hippokampus ja amygdala altistavat dissosiaatiohäiriölle?

Dissosiaatiohäiriöille on tyypillistä kyvyttömyys yhdentää menneisyyden muistoja, identiteetin tunnetta, välittömiä aistimuksia ja ruumiinliikkeitä. Niihin liittyy usein lapsuuden hyväksikäyttöä tai muita traumaattisia kokemuksia. Onkin ajateltu, että varhaiset traumaattiset kokemukset voivat johtaa psykologisiin tai neuropsykologisiin muutoksiin, jotka aktivoituvat aikuisiän rasitustapahtuman yhteydessä. Näyttää siltä, että muistin ja voimakkaan ahdistuksen kokemisen kannalta keskeiset aivorakenteet hippokampus ja amgdala voivat olla ratkaisevia dissosiaatiokokemuksen synnyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaolotrendit 2000-2004

Kuntien palveluksessa olevan henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät 1990-luvulla. Myös sairaalahenkilöstön, erityisesti lääkäreiden, pitkät sairauslomat lisääntyivät. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, onko nouseva trendi jatkunut 2000-luvulla kysyen erityisesti, poikkeaako poissaolojen kehitys terveydenhuollossa muista kunta-alan sektoreista ja ovatko työelämässä 2000-luvun alussa koetut muutokset heijastuneet terveyssektorin, erityisesti lääkäreiden, sairauspoissaoloihin.

Pekka Virtanen, Jussi Vahtera, Jaana Pentti, Marianna Virtanen, Mika Kivimäki

Suusyövän leikkaushoidon tulokset

Suusyöpä kuuluu maailman 10 yleisimmän syövän joukkoon, mutta Suomessa se on harvinaisempi. Se diagnosoidaan usein sen kasvettua paikallisesti laajaksi. Laajassa syöpäleikkauksessa syntyvä kudospuutos korjataan useimmiten vapaalla mikrokirurgisella kudossiirteellä. Siirteitä voidaan irrottaa useasta kohdasta kehoa ja niihin voidaan yhdistää mitä tahansa kudosta: ihoa, sidekudos- tai limakalvoa, lihasta, jännettä, luuta ja hermoa. Suun mutkikkaiden toimintojen säilyttäminen ennallaan syöpäleikkauksessa on haasteellista. Tutkimuksessa selvitettiin laajan suuontelon ja nielun syövän vuoksi leikatun ja kudossiirteen saaneen potilaan leikkaustulokset toiminnallista tulosta painottaen.

Mari Markkanen-Leppänen

Magneettikuvausmenetelmillä havaitaan muutoksia aivojen rakenteissa epilepsian kehittymisen ja ilmenemisen aikana

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ajan ja aivoalueen suhteen tapahtuvia muutoksia useissa epilepsiaan liittyvissä aivojen rakenteissa, kuten hippokampuksessa, mantelitumakkeessa ja talamuksessa, epilepsian kehitysvaiheen sekä varsinaisen epilepsian aikana. Tutkimuksessa käytettiin vakiintuneita magneettikuvausmenetelmiä sekä uutta mangaania tehosteaineena käyttävää menetelmää (MEMRI) ja T1rho-painotteista mittausta. Mangaania tehosteaineena käyttävällä menetelmällä pystytään havaitsemaan sekä hermoston toiminnan että anatomisten häiriöiden aiheuttamia muutoksia hermoradoissa yhtä aikaa. T1rho-kuvantaminen on aiemmin todettu herkäksi magneettikuvausmenetelmäksi aivoverenvuotohäiriöiden tunnistamisessa koe-eläimillä, ja nyt sitä hyödynnettiin ensimmäisen kerran epilepsiamallissa. Magneettikuvausten tuloksia verrattiin pitkäaikaiseen videoituun aivosähkökäyrämittaukseen sekä histologisiin värjäyksiin.

Jaak Nairismägi

Insuliiniherkkyyttä säätelevät geenit ja tyypin 2 diabeteksen riski

Tyypin 2 diabetekseen vaikuttavat useiat geenit, mutta sairauden perinnöllistä taustaa ei tarkkaan tunneta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin useita geenejä, jotka säätelevät insuliiniherkkyyttä: PPARgamma2, PGC-1alfa, adiponektiini, leptiinireseptori ja hepaattinen lipaasi. Erityisenä tutkimuskohteena oli se, mitkä ovat geenimuutosten vaikutukset tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiin. Tutkittavilla oli heikentynyt glukoosinsieto, ja he kuuluivat ns. STOP-NIDDM-tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten aikuistyypin diabeteksen hoitoon käytetty lääkeaine akarboosi estää tyypin 2 diabetekseen sairastumista. Toinen aineisto koostui tyypin 2 diabeetikkojen lapsista. Siinä tutkimuksessa selvitettiin adiponektiinigeenin muutosten vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen, energiakulutuksen säätelyyn ja adiponektiinitasoihin.

Jelena Zacharova

Insuliinin ja rosiglitatsonin vaikutukset diabeteksen hoidossa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävä insuliiniherkistäjä rosiglitatsoni paransi tyypin 2 diabeetikkojen sokeritasapainoa sekä lisäsi sydämen sokeriaineenvaihduntaa sekä sepelvaltimotaudista johtuvilla hapenpuutealueilla että normaalialueilla. Vaikka rosiglitatsonihoito lisäsi LDL-kolesterolitasoa, se ei vaikuttanut haitallisten pienten ja tiiviiden LDL-partikkelien määrään.

Riikka Lautamäki

Sytomegalovirusinfektio munuaisensiirtopotilailla

Sytomegalovirus (CMV) on merkittävä komplikaatioiden, kustannusten ja jopa kuolleisuuden aiheuttaja elinsiirtopotilailla. Krooninen siirrännäisnefropatia (chronic allograft nephropathy, CAN) on tärkeimpiä syitä siirteiden menetykseen munuaisensiirron jälkeen, ja CMV:n arvellaan lisäävän sen kehittymistä. Tutkimustieto CMV:n ja siirrännäisnefropatian yhteydestä on kuitenkin varsin rajallista, ja myös ristiriitaisia tuloksia on raportoitu. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia CMV:n osuutta ja mahdollisia mekanismeja CAN:n kehittymisessä.

Ilkka Helanterä

Perintötekijät lastenreumassa

Lastenreuman perimmäiset syyt ovat yhä tuntemattomat. Se on monitekijäinen sairaus ja nykykäsityksen mukaan sen syntyyn vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ja sen alatyyppien esiintyvyyden eroihin eri väestöissä ja roduilla. Perintötekijöiden osuutta sairastavuuteen vahvistaa taudin suvuittainen kertyminen sekä kaksosaineistossa todettu konkordanssi. Lisäksi lastenreuman assosiotuminen tiettyihin kromosomi kuuden HLA-polymorfismeihin vahvistaa geneettisen komponentin osuutta.

Hanna Säilä

Lanneselän välilevytyrän magneettikuvauksen löydösten yhteys kliinisiin löydöksiin

Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida magneettikuvauslöydösten yhteyttä iskiaspotilaiden kliinisiin löydöksiin. Lisäksi arvioitiin lanneselän välilevypullistuman luonnolliseen pienenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja kahden tulehdusta estävän lääkkeen vaikutusta välilevypullistuman pienenemiseen (hermojuuren viereinen metyyliprednisoloniruiske ja laskimonsisäinen infliksimabi, joka on monoklonaalinen TNFalfa:n estäjä).

Reijo Autio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030