Hydroksiapatiitilla pinnoitettu selluloosa avuksi ongelmahaavoihin

Erilaisia biomateriaaleja on kehitetty esimerkiksi vamman tai kasvaimen poiston aiheuttaman luupuutoksen hoitamiseksi. Luunkorvikkeina on kokeiltu sekä selluloosaa että bioaktiivista lasia. Selluloosa on elimistössä hyvin siedetty ja helposti työstettävä materiaali, mutta ei itsessään edistä riittävästi luunmuodostusta. Biolasi on tehokkaampi stimuloimaan luun kasvua, mutta hauraana materiaalina vaikeampaa käsitellä.

Miretta Tommila

MMP:t lupaavia apuvälineitä suolistotulehdusten luokitteluun

Matriksin metalloproteinaasit (MMP) - 23 metalloendopeptidaasin perhe - kykenevät yhdessä hajottamaan kaikkia soluväliaineen rakenneosia. Ne on yhdistetty useisiin tulehduksellisiin tapahtumiin, kuten nivelrikkoon, valtimonrasvoittumistautiin, jopa syöpiin. MMP:t osallistuvat myös suotuisiin tapahtumiin, kuten epiteelirikon korjaamiseen. MMP:iden toimintoja estävät niiden spesifiset kudosestäjät, TIMP:t.

Laura Mäkitalo

Uudet soluväliaineen muokkaajat sydämen uudelleenmuovautumisessa

Sydämen uudelleenmuovautuminen kuormituksen lisääntyessä esimerkiksi krooniseen verenpainetaudin tai sydäninfarktin yhteydessä voi pitkittyessään ja hoitamattomana johtaa sydämen vajaatoimintaan. Uudelleenmuovautumisen mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta täysin. Geenisirutekniikan avulla on löydetty monia uusia kuormituksessa aktivoituvia tekijöitä, joiden ilmentymistä ja merkitystä ilmiössä ei tunneta. Tällaisia ovat mm. soluväliaineen proteiinit trombospondiinit 1 ja 4 (TSP-1 ja TSP-4), matriksin Gla-proteiini (MGP) sekä tulehdusta edistävä sytokiini Tweak ja sen reseptori Fn14.

Erja Mustonen

Merkkiaine ennenaikaisen synnytyksen ennustamiseen

Ennenaikainen synnytys on suurin vastasyntyneen sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Huolimatta lääketieteen kehittymisestä ennenaikaisten synnytysten määrä maailmalla on lisääntynyt. Suomessa 5,3 % lapsista eli noin 3 000 lasta syntyy ennenaikaisesti ennen 37. raskausviikon päättymistä; vastaava osuus Yhdysvalloissa on noin 13 %. Suurimmassa sairastumis- ja vammautumisvaarassa ovat ennen 32 raskausviikkoa syntyneet lapset, joita Suomessa syntyy vuosittain noin 600.

Leena Rahkonen

Kolloidiliuokset sydänleikkauspotilailla

Kolloidiliuokset (hydroksietyylitärkkelysliuos HES, gelatiini, albumiini) ovat tehokkaita kirurgisten potilaiden neste-elvytyksessä sekä verenvuodon korvaushoidossa. Ne saattavat vaikuttaa veren hyytymisjärjestelmään ja siten lisätä leikkaukseen liittyvän vuodon riskiä. Sydänkirurgiassa kehon ulkopuolinen verenkierto heikentää hyytymisjärjestelmän toimintaa. Sydänleikkauksen jälkeen potilaat tarvitsevat riittävän veritilavuuden ylläpitämiseksi usein runsaasta nesteytystä, ja samanaikaisesti ovat vuotovaarassa. Tämän vuoksi liuosten vaikutus hyytymisjärjestelmään ja sydämen toimintaan on sydänleikkauspotilailla tärkeä.

Alexey Schramko

FDG-PET syövän levinneisyyden arvioinnissa kuratiivisen hoidon potilailla

HALO-suositus: SLL452010-3703.pdf

Esko Vanninen, Outi Paija, Tomi Kauppinen, Tuija S. Ikonen, Riitta Grahn, Sirpa-Liisa Hovi

Influenssa terveyskeskuksen vuodeosastolla
Parempi rokotuskattavuus suojaisi epidemialta

- Ikääntyneiden ja sairaalapotilaiden influenssaoireita voi olla vaikea tunnistaa. Kuvaamamme laitosepidemian havaitseminen viivästyi epätyypillisen taudinkuvan vuoksi.

Eeva Ruotsalainen, Irma Meriö-Hietaniemi, Tove Laivuori, Veli-Jukka Anttila, Esa Rönkkö, Thedi Ziegler, Outi Lyytikäinen

Mitä kertoo verenkuva?

- Verenkuvatutkimus on yksi yleisimmistä laboratoriotutkimuksista.

Marjatta Sinisalo, Tomi Koski

Pirkkalan malli
Työparityöskentelyä ja potilaiden listautumista soveltava toimintatapa terveyskeskuksessa

Lääkäriliitto suosittaa terveyskeskuspalvelujen tuottamista listautumismallilla. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata listautumisprosessia ja mallin toteutettavuutta Pirkkalan kokemusten avulla.

Noora Seilo, Tuomas Koskela, Juhani Jääskeläinen, Tiina Salminen, Marja Saarinen, Pirkko Ranki, Maire Sonninen, Merja Litmanen, Kari Mattila

Botuliinitoksiinista apua krooniseen migreeniin

Kroonisen, vaikeahoitoisen migreenin hoidossa on nyt saatu tutkimusnäyttöä botuliinitoksiinin tehosta. Aiemmin estolääkkeinä on kokeiltu lääkkeitä beetasalpaajista epilepsialääkkeisiin. Britannia on Euroopan maista ensimmäinen, jossa botuliinitoksiini (Botox) on myös saanut viranomaisten hyväksynnän (9.7.2010 ) kroonisen migreenin hoitoon.

Jaana Suhonen

Geriatrinen asiantuntemus kuuluu kuntoutukseen

Geriatrinen asiantuntemus parantaa vanhusten kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämä käy ilmi meta-analyysistä, jossa tarkastellaan geriatrisen asiantuntemuksen ottamista mukaan kuntoutukseen ja verrataan näin toteutettua kuntoutusta tavanomaiseen hoitoon. Mukana ovat satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, jotka selvittävät joko monisairaiden vanhusten kuntoutusta tai ortogeriatristen potilaiden kuntoutusta. Mukaan on otettu myös kaksi Keski-Suomessa tehtyä tutkimusta. Kaikkiaan meta-analyysissä on 17 tutkimusta ja 4 780 potilasta.

Kaisu Pitkälä

ABCDE-triage vaikuttaa päivystyskäyntien määrään

ABCDE-triage vähensi perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä Vantaan yhteispäivystyksessä. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit sen sijaan lisääntyivät.

Katariina Korkeila

Lumevaikutuskin auttaa eteisvärinän katetrihoidossa

Eteisvärinän katetrihoito parantaa elämänlaatua, yllättäen hoitotuloksesta riippumatta, ilmenee Mayo-klinikalla tehdystä tutkimuksesta. Klinikan rytmikardiologit selvittelivät 323 eteisvärinäpotilaalta elämänlaatua SF-36-mittarilla 2 vuotta katetriablaatiohoidon jälkeen.

Juhani Airaksinen

Omahoito tehostaa verenpaineen hoitoa

Verenpaineen omahoidon tukeminen lisää hoidon tuloksellisuutta. Tähän päädyttiin Britanniassa, jossa asiaa selvitettiin satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla.

Kaisu Pitkälä

Fotodynaaminen menetelmä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa

HALO-suositus: SLL452010-3711.pdf

Eija Kelloniemi, Sirpa-Liisa Hovi, Sinikka Sihvo, Riitta Grahn, Ilkka Vuori, Pekka Hellström

Milloin hoidan nilkan nyrjähdyksen leikkauksella?

- Nilkan nyrjähtäessä voi merkittävästi rikkoutua muitakin kudoksia kuin nivelsiteet. Hyvä kliininen tutkimus ja kokemus antavat viitteitä siitä, miten laajasti kuvantamistutkimuksia on aiheellista tehdä.

Ilkka Tulikoura

Biologisten hoitojen kehitys 1900-luvun psykiatriassa

- Mahdollisuudet auttaa psykiatrisia potilaita olivat ennen 1900-lukua hyvin vähäiset. Hoidon lähes ainoat keinot olivat eristäminen yhteiskunnasta ja fyysiset rajoitteet.

Esa Leinonen

Suomalainen neurologi ottaa huomioon Käypä hoito -suosituksen MS-potilaan hoidossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisen diagnostiikan ja hoidon toteutumista. Erityisesti selvitettiin, sovelletaanko McDonaldin uusittuja kriteereitä MS-taudin diagnostiikassa ja käytetäänkö neutraloivien vasta-aineiden vaikutusta määrittäviä testejä beetainterferonihoidon biologisen aktiivisuuden määrittämisessä.

Irina Elovaara, Juha-Pekka Erälinna, Hanna Kuusisto, Tuula Pirttilä ‡, Mauri Reunanen, Juhani Ruutiainen, Jaana Suhonen

Epiteeli-mesenkyymimuutos syövän pahanlaatuistumisessa

Epiteeli-mesenkyymimuutoksessa (epithelial-mesenchymal transition, EMT) epiteelisolut muuttuvat mesenkymaali- eli alkeistukikudossolujen kaltaisiksi, jolloin ne irrottautuvat toisistaan ja alustastaan ja pääsevät liikkumaan paikaltaan. EMT on välttämätön sikiökehityksen aikana, mutta sitä voi tapahtua myös syövän pahanlaatuistumisessa. Tyvikalvot ovat epiteelisoluja tukevia soluväliaineen osia. Ne ylläpitävät epiteliaalista ulkoasua ja syövässä estävät solujen liikkumista, invaasiota ja etäpesäkkeiden muodostumista. Laminiinit ovat tyvikalvojen päärakenneosia ja niillä voi olla suuri merkitys syövän syntymisessä.

Minna Takkunen

Lapsuusiässä alkavat mitokondriotaudit

Mitokondriotaudit ovat perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat häiriöistä solujen mitokondrioissa tapahtuvassa energiantuotannossa. Sairauden oireet voivat ilmetä lähes missä tahansa elimessä ja missä tahansa iässä. Aivo-, lihas-, maksa- ja sydänoireet ovat tyypillisiä. Lapsuudessa alkavat mitokondriotaudit ovat usein vaikeasti tunnistettavia ja niiden diagnostiikka on haastavaa, ja siksi tarkka diagnoosi puuttuu useimmilta mitokondriotautia sairastavilta lapsilta.

Pirjo Isohanni