Tehohoitopotilailla on aivolisäkeperäisiä hormonihäiriöitä

Stressihormoni kortisolin eritystä säätelee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vuorovaikutus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sepsis voi muuttaa potilaan kortisolivastetta haitallisesti. Muuntunut kortisolivaste voi heikentää potilaan terveydentilaa tai jopa kasvattaa kuoleman vaaraa. Kortisolin tekniseen mittaukseen tehohoitopotilaalta liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Hormonipitoisuuksien viitearvot on määritelty sellaisille potilaille, jotka eivät ole tehohoidossa ja joilla ei ole useita samanaikaisia hormonitasapainoon liittyviä sairauksia. Lisäksi tehohoidossa käytetään monia lääkeaineita, jotka vaikuttavat veren kortisolipitoisuuksiin.

Stepani Bendel

Uudet menetelmät eivät ohita vanhoja synnytyskomplikaatioiden hoidossa

Synnyttäminen on Suomessa turvallista: sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuusluvut ovat maailman matalimpia. Silti synnytykseen liittyy joitakin riskejä, jotka ovat hyvin tunnettuja mutta eivät täysin voitettuja. Syntyvän lapsen kannalta pelätyin komplikaatio on hapenpuute, äidin kannalta vaarallisin on verenvuoto. Väitöskirjassa tarkasteltiin uusia menetelmiä, jotka on kehitetty näiden kahden vaarallisimman komplikaation estämiseen ja hoitamiseen.

Kati Ojala

Makrofagit huonon ennusteen merkki Hodgkinin taudissa

Lisääntynyt makrofagien määrä ennakoi Hodgkinin taudissa lyhyempää tautivapaata aikaa (p = 0,03). Taudin uusiutumisriski intensiivihoidon ja autologisen kantasolujen siirron jälkeen on suurempi, jos näytteessä on ollut runsaasti makrofageja (p = 0,008). Jos makrofageja ei ollut rajoittuneen Hodgkinin taudin näytteessä ollenkaan, kaikki potilaat pysyivät terveinä.

Sirkku Jyrkkiö

Kehittämistyössä tarvitaan täsmällisiä termejä

Mitä tarkoittaa hoitoprosessi? Entä toimintaohje? Sairaanhoitopiirien kehittämistyössä käytetään runsaasti termejä, jotka kukin käsittää tavallaan. Monitulkintaisuus tekee yhteistyöstä hankalaa. Pirkanmaalla joukko terveydenhuollon asiantuntijoita on tarttunut ongelmaan ja muokannut sekä täydentänyt olemassa olevaa terminologiaa kehitystyötä varten.

Isto Nordback, Matti Salo, Doris Holmberg-Marttila, Hannu Päivä, Teija Liimatainen, Timo Porkkala, Minna Kaila

TURP sopii myös Parkinson-potilaalle

Parkinsonin tauti ei näytäkään olevan este prostatahyperplasiapotilaan prostatan elektroresektiolle (TURP). Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että höyläys aiheuttaa viidennekselle Parkinson-potilaista virtsainkontinenssin, ja tämän takia TURP:iin on suhtauduttu hyvin varauksellisesti. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tässä tutkimuksessa osa tutkittavista sairasti monisysteemiatrofiaa eikä Parkinsonin tautia.

Ossi Lindell

H1N1-potilas eristettävä luultua kauemmin?

Odoteltaessa influenssa A (H1N1):n mahdollista seuraavaa vaihetta kerätään oppia menneestä. Esimerkiksi tietoa siitä, miten kauan potilas eritti virusta ja miten kauan hänet siis olisi ollut syytä pitää kotona, poissa muita tartuttamasta. Tätä tutkivat kanadalaiset perheissä, joissa oli todettu pandeeminen H1N1-virus. Näytteitä otettiin taudin alkuvaiheessa, 8 päivän kuluttua ja vielä 11. päivänä. Nenänielunäytteistä etsittiin viruksen RNA:ta PCR-testein sekä eläviä viruksia viljelemällä.

Heikki Arvilommi

Perinnöllinen Meretojan tauti Runsas oirekirjo heikentää elämänlaatua ja lisää terveyspalvelujen käyttöä

Meretojan tauti eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (PGA) on silmä-, hermo- ja iho-oirein ilmenevä, iän myötä etenevä sairaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää PGA-potilaiden tyytyväisyyttä elämään, tarkentaa taudin oirekuvaa sekä selvittää potilaiden mielipiteitä ja kokemuksia liittyen joihinkin taudin perinnöllisyyttä koskeviin aiheisiin.

Antti Laine, Helena Kääriäinen, Irma-Leena Notkola, Sari Kiuru-Enari

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/2010 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030