Kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavien elämänlaatu ja hoitokäytännöt

Terveydenhuollon tasa-arvoisen toteutumisen tärkeä edellytys on yhtenäinen hoitokäytäntö eri puolilla maata. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu suuria alueellisia vaihteluja joidenkin sairauksien hoitotavoissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden hoitokäytäntöjä eri yliopistosairaanhoitopiireissä ja verrata, miten mahdolliset eroavaisuudet heijastuvat potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Johanna Haapamäki, Risto P Roine, Ulla Turunen, Martti A Färkkilä, Perttu E T Arkkila

Tyypin 1 diabeteksen riskin tunnistaminen lapsiväestössä

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa insuliinia tuottavat beetasolut vähitellen tuhoutuvat. Kliinistä tautia edeltää esidiabetes, jolle on tyypillistä diabeettisten vasta-aineiden ilmaantuminen verenkiertoon. Tautiriskiä on diabeetikkojen perheenjäsenillä arvioitu vasta-aineiden luonteen ja ilmaantumisajankohdan perusteella, mutta normaaliväestössä, josta suurin osa tyypin 1 diabetekseen sairastuvista ilmenee, näiden riski-indikaattorien luonnetta ei vielä tunneta. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia diabetekseen liittyvien immunologisten ja aineenvaihdunnallisten tekijöiden ennusarvoa normaaliväestössä ja verrata saatuja arvoja diabeetikkojen perheenjäsenillä havaittuihin tuloksiin.

Heli Siljander

Masennus ja työssäkäynti
Viiden vuoden seurantatutkimus

Tutkimus on osa Kelan vuonna 1995 käynnistämää tutkimusohjelmaa, joka koskee depressiota ja työkykyä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sosiodemografisten tekijöiden, masennuksen asteen, persoonallisuuden ulottuvuuksien, kognitiivisen kapasiteetin ja elämänhallinnan yhteyttä kokopäivätyön tekemiseen viiden vuoden seurannassa.

Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Simo Saarijärvi, Jouko K. Salminen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 6/2010 Kommentteja

Työpaikkaväkivalta lääkärin työssä

Työterveyslaitoksen pian julkaistavan Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan työpaikkaväkivalta on Suomessa lisääntynyt, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Työpaikkaväkivalta voidaan ilmiönä jakaa fyysiseen väkivaltaan, väkivallan uhkaan ja henkiseen väkivaltaan. Vaikka sanallinen loukkaaminen ei yleensä ole uhka työntekijän fyysiselle terveydelle tai turvallisuudelle, se saattaa aiheuttaa uhriksi joutuneelle mielenterveydellistä haittaa ja vaikuttaa kielteisesti työpaikan ilmapiiriin myös laajemmin (1,2). Työturvallisuuslaissa (738/2002) työnantaja velvoitetaan työntekijää työssä uhkaavan vaaran selvittämiseen ja arviointiin sekä toimenpiteisiin ilmeisen väkivallan uhkan ja työntekijän terveydelle haittaa aiheuttavan häirinnän ehkäisemiseksi.

Kimmo Räsänen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/2010 Kommentteja

Aivoverenkiertohäiriön alkuvaiheen kuntoutuksessa suuria vaihteluja Selvitys AVH:n sairastaneiden kuntoutuspalveluista Suomessa

Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden edellisestä valtakunnallisesta kuntoutusselvityksestä on kulunut jo yli 20 vuotta. Uusi kartoitus AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista tehtiin vuonna 2006.

Teemu Takala, Sinikka H. Peurala, Terttu Erilä, Tiina Huusko, Tiina Viljanen, Aarne Ylinen, Juhani Sivenius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030