Kuinka kunnanlääkäri hallitsi potilasmääränsä
Kun kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, päättyi lähes 100 vuotta kestänyt kunnanlääkäriaika. Kunnan ainoa lääkäri oli kiireellistä apua tarvitsevien potilaiden tavoitettavissa ympäri vuorokauden ja hänen vastaanotolleen pääsi viivytyksettä. Suuren potilasmäärän hallintaa edistivät palkkioperusteinen vastaanottotoiminta, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien rajallisuus, vanhusväestön pieni osuus sekä se, ettei lääkärille hakeuduttu yhtä herkästi kuin nykyisin.
Kunnanlääkärin toiminta perustui vuoden 1951 lakiin yleisestä lääkärinhoidosta (1). Maalaiskunnat olivat velvollisia joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa ylläpitämään kunnanlääkärin virkaa. Alle 8 000 asukkaan kunnissa oli vain yksi valtionapuun oikeutettu lääkärinvirka . Kunnanlääkärin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
