Kommentti

Hattu nousee soten valmistelijoille

Terveydenhuollon ja terveyskeskusten pelastaminen valtiohallinnosta käsin on vaikea tehtävä, sillä mikään taho ei yksin voi ratkaista kaikkia terveydenhuollon ongelmia.

Joel Kontiainen
Sitaattikuva
Laura Vesa

Terveydenhuollon toimijat eivät ole viime vuosina säästelleet sanojaan, kun päättäjien huomiota on yritetty kohdistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin. Esimerkiksi Lääkäriliitto julkaisi vuonna 2019 kannanoton, jonka mukaan Terveyskeskukset ovat historiansa suurimmassa kriisissä. Kevään kuntavaalien alla liitto alleviivasi jo useamman vuoden vanhaa viestiänsä laittamalla kuntavaalikampanjansa otsikoksi Pelastetaan terveyskeskukset.

Terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi kansalaiset ja media ovat pitäneet huolen, että sote pysyy kansakunnan kiinnostuksen kohteena. Ratkaisujakin on esitetty. Viime aikoina lehtien palstoilla on vaadittu muun muassa yleislääketieteen erikoislääkärien määrän lisäämistä ja toisaalta esimerkiksi lääkärien pakkosijoittamista terveyskeskuksiin valmistumisen jälkeen. Osa ideoista on parempia, osa vaatii jatkokehittämistä. Sote on ollut vuosia politiikan ykkösaihe Suomessa.

Eräänlainen käännekohta saavutettiin eilen, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tiedotti, että se on saanut valmiiksi Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen käsittelyn. Käytännössä se tarkoittaa, että sote-uudistus on lähempänä toteutumista kuin koskaan aikaisemmin. Nopeimmillaan sote-palveluita järjestävien hyvinvointialueiden valtuustot saatetaan valita jo ensi vuoden alussa.

Vaikka sote-uudistus on viimeisen viidentoista vuoden aikana kaatunut kerrasta kertaan, ei suomalaisia voi yrityksen ja ideoiden puutteesta syyttää. Erityisesti hattu nousee niille, jotka ovat työkseen rakentaneet suomalaisille parempaa terveydenhuoltoa.

Virkakoneistossa kun on ihan tosissaan yritetty pelastaa terveyskeskuksia, jopa oman jaksamisen kustannuksella. Jo Juha Sipilän pääministerikaudella kirjoitettiin siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön viranhaltijoita uhkaa loppuun palaminen valtavan työmäärän vuoksi. Terveydenhuollon haasteita on yritetty ratkoa ministeriöissä, maakunnissa ja kunnissa enemmän kuin mitä ulkoapäin usein tulee ajatelleeksi. Suomessa työskentelee vähintään satoja ihmisiä, joiden päätoimi on tehdä terveydenhuolto toimivammaksi.

Lue myös

Terveydenhuollon ja terveyskeskusten pelastaminen valtiohallinnosta käsin on vaikea tehtävä, sillä mikään taho ei yksin voi ratkaista kaikkia terveydenhuollon ongelmia. Esimerkiksi paikallinen johtaminen ja toimintatavat vaikuttavat paljon – meillä on runsaasti esimerkkejä siitä, miten periaatteessa samoista lähtökohdista toimivat terveysasemat ja poliklinikat voivat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia. Terveydenhuolto ei myöskään ole mikään yhdellä mahtikäskyllä suuntaansa muuttava prosessi, vaan kokoelma satoja erilaisia organisaatioita. Ja jokaisella taholla on muutoksissa omat intressinsä puolustettavinaan.

Sote-valmistelijat ovat aina soten kaatuessa palanneet lähtöruutuun. Iltauutisissa he ovat diplomaattisesti kommentoineet, että ei se edeltävä työ ehkä ihan hukkaan mennyt. Tälle terveydenhuollon kannalta elintärkeälle porukalle harvemmin kohdistetaan julkisia kiitoksia, vaikka pitäisi.

Organisaatiomatriisin piirtäminen kun ei ole riittävän sykähdyttävää toimintaa Elossa24-ohjelmassa esitettäväksi, vaikka senkin perimmäisenä tavoitteena on pitää yllä terveyttä ja pelastaa suomalaisten henkiä.

Kirjoittaja on tamperelainen terveyskeskuslääkäri.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030