Ammattilaiset epäilevät turhaan taitojaan pakolaisten kanssa

Pakolaisten mielenterveyden edistämiseksi tarvittaisiin koordinaatiota ja osaamisen jakamista.

Maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaistaustaisilla tai vastaavista olosuhteista tulleilla, on pääväestöä enemmän psyykkistä kuormaa ja mielenterveysongelmia. Tähän vaikuttavat menneisyyden kokemukset ja Suomen olosuhteet. Monet pakolaiset ovat joutuneet kokemaan lähtömaissaan ja pakomatkan aikana monenlaista väkivaltaa ja turvattomuutta ja menettäneet tärkeitä ihmisiä. Suomessa pakolaiset joutuvat kokemaan epävarmuutta, erilaisia kotoutumisen ja osalliseksi pääsemisen vaikeuksia ja sosiaalisten verkostojen puutteesta johtuvaa yksinäisyyttä sekä syrjintää.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on Suomessa runsaasti tietoa ja osaamista pakolaisten mielenterveyden edistämisestä, mutta osaaminen ei leviä ammattilaisten keskuudessa riittävän hyvin.

Yhteneväinen linja puuttuu

Suomessa ei ole yhteneväistä valtakunnallista linjaa siitä, miten pakolaisten tai vastaavista olosuhteista tulleiden ehkäisevät ja korjaavat mielenterveyspalvelut järjestetään, vaan heidän mielenterveytensä tukemisessa, ongelmien tunnistamisessa ja hoidon erityispiirteissä on alueellisia eroja.

Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke (PALOMA) on julkaissut käsikirjan, johon on koottu tietoa, suosituksia, keinoja ja työkaluja pakolaisten mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ehkäisemiseen ja tunnistamiseen sekä hoitoon. Käsikirjan tekemiseen osallistui toistasataa asiantuntijaa.

Asiantuntijaryhmän mukaan Suomeen tarvittaisiin valtakunnallinen pakolaisten psyykkiseen hyvinvointiin keskittyvä koordinaatiokeskus, joka muun muassa keräisi yhteen ja jakaisi aiheeseen liittyvää tietoa ja koordinoisi asiantuntijaverkostoa.

Tietoa tarvitaan, mutta tärkeintä on halu auttaa

Monet ammattilaiset tuntevat tarvitsevansa lisää tietoa pakolaistyön erityispiirteistä ja mielenterveyden edistämisestä.

Ammattilaiset saattavat ajatella, etteivät osaa auttaa pakolaisia ilman syvällistä tietämystä esimerkiksi kulttuurista. Tärkeämpää on kuitenkin avoimuus, halu auttaa ja rohkeus kysyä asiakkaalta itseltään mikä häntä auttaisi parhaiten, THL:n tiedotteessa todetaan.

Avun vastaanottamista saattavat pakolaisilla estää esimerkiksi mielenterveyteen liittyvät käsitykset ja häpeän kokemus sekä palvelujärjestelmän vieraus. Pakolaiset tarvitsevat tietoa mielenterveydestä ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin.

kuva: Fotolia