Ajan­kohtai­sta

Epävarmuus vaivaa sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöä

Sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstö kokee, etteivät he pääse riittävästi vaikuttamaan omaa työtään koskeviin muutoksiin. Myös pelko työmäärän kasvusta on lisääntymässä.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Lähes 40 prosenttia sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöstä pelkää, että työmäärä kasvaa yli sietokyvyn. Vastaava osuus oli 29 prosenttia vuonna 2015. Muutos näkyi sekä lääkäreiden että muun hoitohenkilöstön kohdalla. Näin kertoo Työterveyslaitoksen seurantatutkimus, johon osallistui yli 9 000 työntekijää syksyllä 2017.

Vuonna 2014 vastanneista lääkäreistä hieman yli 30 prosenttia ajatteli, että työmäärä lisääntyy yli sietokyvyn. Tätä mieltä oli 38 prosenttia kyselyyn osallistuneista lääkäreistä vuonna 2017.

Tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta toteaa, että kuntasektoriin kohdistuu paljon muutospaineita.

– Tutkimuksestamme selvisi, että yhä useampi työntekijä kokee työssä tapahtuvien muutosten tulevan yllättäen ilman, että heillä on mahdollisuutta vaikuttaa niihin.

Vuonna 2017 näin koki 45 prosenttia työntekijöistä. Kasvua vuoteen 2015 verrattuna oli 6 prosenttiyksikköä. Muutos raportoitiin eri ammattiryhmissä.

Kivimäen mukaan on selvää, että sote-muutos ja siihen liittyvä työnantajan vaihtuminen voivat lisätä epävarmuuden tunnetta.

– Vastauksiin saattoi kuitenkin vaikuttaa myös sotesta riippumattomat muutokset työssä, hän kuvaa.

Uniongelmat lisääntyivät

Alle 50-vuotiaista joka neljäs raportoi uniongelmista, kun vuonna 2012 näin kertoi joka viides. Yli 50-vuotiailla muutokset olivat pienempiä: uniongelmia oli nyt 30 prosentilla, ja viisi vuotta sitten niitä ilmeni 27 prosentilla.

Yleinen psyykkinen rasittuneisuus oli suurimmillaan alle 40-vuotiailla.

– Työhön liittyvät kuormitustekijät tutkitusti lisäävät univaikeuksia, joskaan näistä kyselytuloksista ei voida vetää johtopäätöksiä suorasta syy-seuraussuhteesta, sanoo erikoistutkija Paula Salo Työterveyslaitoksesta.

Johtaminen on parantunut

Arviot johtamisen oikeudenmukaisuudesta paranivat 7– 8 prosenttia kaikissa ikäryhmissä.

Kivimäen mukaan tämä on tärkeää, koska oikeudenmukaiseksi koettu johtamisen on tutkimusten mukaan yhteydessä muun muassa vähäisempiin sairauspoissaoloihin.

Lue myös

– Myös vuonna 2016 tehdyn Kunta10-tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaiset, Kivimäki kertoo.

Hän sanoo, että henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien väheneminen muutosten suunnittelussa oli tässä tutkimuksessa selvempi kuin muissa kunta-alaa koskevissa selvityksissä.

Työterveyslaitoksen syksyllä 2017 tekemään henkilöstön hyvinvointikyselyyn vastasi yli 9 000 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta. Kyselylomakkeen saaneista 74 prosenttia vastasi siihen. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimusta, joka on aloitettu vuonna 1997 ja johon kuluu myös Kunta10-tutkimus.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030