Heikki Pälve: Onnistuisiko säästöjen palautus klinikkaan tosielämässä?

- On mielenkiintoinen ajatus, että terveydenhuollon yksiköissä esimerkiksi lääkekuluissa säästetty raha palautuisi takaisin yksikköön vaikkapa tulospalkkauksena tai lisäresursseina, sanoo OECD:n raporttia tutkiva Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Hän pitää toimintamallia tavoittelemisen arvoisena, mutta käytännössä se tuskin kuitenkaan toimisi miltään osin, ellei nykyisestä budjettiohjauksesta luovuta.

OECD:n arviointimiehet esittävät "säästä ja sijoita uudelleen" -mallia muun muassa lääkekulujen leikkaamiseen. OECD-maiden keskiarvon tuntumaan nousseet Suomen lääkekulut huolestuttavat terveyspoliitikkoja, ja arviointiraportti esittää kustannusten hillintää muun muassa lääkäri- tai terveyskeskuskohtaisia budjettikattoja luomalla. Myös kalliiksi todettu apteekkijärjestelmän rukkaus voisi leikata lääkekorvauksia. Säästyneet rahat voitaisiin sitten palauttaa lääkärivajeesta kärsiviin terveyskeskuksiin lisäresurssien palkkaamiseksi.

- Tähän mennessä säästöjä ei ole koskaan onnistuttu palauttamaan terveydenhuoltoon, vaan esimerkiksi takavuosina päivystyksen rationalisoinnissa saavutetut säästöt menivät lupauksista huolimatta kuntien pussiin, Pälve sanoo.

Muutoinkin hän pohtii, ovatko OECD:n arviointiraportin laatijat kaikin osin tarttuneet sittenkään suomalaisen terveydenhuollon pahimpiin epäkohtiin.

- Lääkekulujen kasvun hillitseminen on varmasti tärkeää, mutta keinoja on syytä harkita tarkempaan ja suomalaisiin oloihin sopivammiksi. Esimerkiksi geneerinen substituutio hillitsi kulujen kasvua hetkeksi, mutta näemmekö jo nyt muutoksen nurjien puolien vaikutukset? Pälve kysyy.

Hän muistuttaa Lääkäriliiton varoittaneen tilanteesta, jossa lääkeyritysten markkinointiponnistelut painottuvat uusiin kalliisiin lääkkeisiin. Tehomarkkinointi lienee tuottanut tulosta, jos uudet lääkkeet nähdään aiempaa useammin vanhoja parempina ja määrätään mieluummin uusia.

Tervetulleina muutoksen tuulina Heikki Pälve näkee raportin esitykset potilaan valinnanvapauden lisäämisestä ja lääkäreiden kannusteista perusterveydenhuollossa. Myös erikoissairaanhoidon uudistustarve on raportissa otettu huomioon.

- Raportti ottaa esille selvästi palveluiden tilaajan ja tuottajan erottamisen tarpeen sekä kuntien vaikutusvallan vähyyden isoissa sairaanhoitopiireissä. Julkisuudessa nämä esitykset eivät ole kuitenkaan saaneet huomiota, Pälve ihmettelee.

Kaiken kaikkiaan Pälve pitää raporttia tarpeellisena keskustelunavauksena nykyistä tuntuvampien rakenteellisten muutosten tekemiseksi.

- Raportin keskeiset muutosesitykset ovat juuri rakenne- ja rahoituspuolella; nehän kuntien palvelurakenneuudistuksessa ovat keskeisiä, Heikki Pälve painottaa.