Houkuttelisiko huumori lääkärihakijoita?

Lääkärien rekry-ilmoituksissa olisi helppo erottautua huumorin avulla.

Huumorilla ei juuri revitellä lääkärien rekrytointi-ilmoituksissa, havaitsee ilmoituksia selaava nopeasti. Paksusta nivaskasta tämän ja viime vuoden Lääkärilehtiä löytyy muutama työpaikkailmoitus, jonka voi ajatella jollain tavalla hyödyntävän huumoria.

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on hakenut terveyskeskuslääkäreitä käyttämällä ilmoituksessa alueensa murretta. Sävy on hiukan humoristinen, ja anoppikin mainitaan.

Pori taas on hakenut päihdehuollon tiimiin lääkäriä otsikolla "Onhan siinä hommaa, mutta saa siitä palkkaa".

Muuten ilmoitusten sävy on asiallistakin asiallisempi. "Hyvä tyyppi" on rennoimmasta päästä ilmaisuja, joita ilmoituksissa on uskaltauduttu käyttämään. Hakijoita houkutellaan haasteilla, vastuilla, mahdollisuuksilla, hyvillä kulkuyhteyksillä ja kyseisen seudun viihtyisyydellä asuinpaikkana.

Kannattaisiko huumoriin satsata? Houkuttelisiko huumori lääkäreitä?

Huumorilla voi erottautua

– Jos hyvin konservatiivisella alalla käyttää ilmoittelussa huumoria, se voi auttaa erottautumaan muista, kertoo tuleva kauppatieteen tohtori Eeva-Liisa Oikarinen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hän on vastikään väitellyt huumorin käytöstä työpaikkailmoituksissa.

Oikarinen ei tutkinut väitöksessään terveydenhuoltoalan ilmoittelua, mutta tutkimuksessa oli mukana arkkitehtitoimiala, joka sekin – ehkä yllättäen – on aika konservatiivinen.

Lääkärilehden haastattelua varten hän teki TE-palveluiden verkkosivustolla haun sanalla "huumori". Sivustolta löytyi yksittäisiä ilmoituksia, joissa haettiin lääkäriä, jonka toivottiin olevan huumorintajuinen.

– Kun ajattelee lääkärin työnkuvaa, niin eikö taito osata tietyissä tilanteissa käyttää huumoria, ole tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta, Oikarinen pohtii.

Huumorissa on riskinsä

Toisaalta rekry-ilmoitusten huumorissa on vaaransakin.

– Pitää miettiä tarkkaan, millaista huumoria käyttää. Rajojen rikkomisesta saattaa tulla myös negatiivisia vaikutuksia.

– Jos huumori on vääräntyyppistä, vaikeasti ymmärrettävää, tai liian vahvaa, se voi karkottaa osan hakijoista.

– Jos puhutaan kauhean ironisesti, esimerkiksi haetaan ankeaan ja väsyneeseen firmaan laiskaa tyhjäntoimittajaa, siihen sisältyy riskitekijöitä, Oikarinen pohtii.

Some-kampanjoissa on totuttu vahvempaan huumoriin, mutta silloin on varauduttava siihen, että vaikka kampanja voi saada paljon näkyvyyttä, se ei miellytä kaikkia.

Varman päälle pelaaja pitäytyy leikillisessä ja hyväntahtoisessa huumorissa. Lisäksi huumorin taustalta on syytä löytyä jonkinlaista totuuspohjaa. Oikarinen ei suosittele pelkästään huumoria huumorin vuoksi.

– Huumorin pitäisi kertoa jotain organisaatiosta ja sen arvoista, olla jonkinlainen lupaus siitä, minkälainen terveyskeskus tai kunta on kyseessä. Näin työnhakija pystyy parhaimmillaan testaamaan arvojensa yhteensopivuutta organisaation arvoihin huumorin avulla.

Kuva: Hanna Talikka