Imusuonilla on aktiivinen rooli melanooman leviämisessä
Tuore tutkimus voi auttaa ymmärtämään imusuonten solujen merkitystä myös muiden syöpien leviämisessä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka imusuonen seinämän solujen aiheuttamat muutokset syöpäsoluissa edistävät melanooman leviämistä ja etäpesäkkeiden syntyä.
Tutkimusta veti professori Päivi Ojala.
Vaikka moniin syöpäsairauksiin on onnistuttu kehittämään tehokkaita hoitoja ja monet syövät pystytään nykyään parantamaan, kuolleisuus tiettyihin syöpätauteihin on pysynyt ennallaan tai jopa lisääntynyt. Yksi niistä on ihon pigmenttiä tuottavien solujen syöpä, melanooma.
– Jos melanooma havaitaan riittävän ajoissa, se voidaan hoitaa leikkauksella. Valitettavasti sairaus kuitenkin usein diagnosoidaan niin myöhään, ettei leikkaushoito enää riitä. Sen vuoksi melanooman leviämiseen johtavien mekanismien tunteminen on tärkeää, Ojala sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tulokset voivat auttaa ymmärtämään imusuonten solujen merkitystä myös muiden syöpien kuin melanooman leviämisessä.
– Jatkossa tulokset voivat myös auttaa löytämään ennustetekijöitä syövän leviämiselle ja uusia hoitovaihtoehtoja syövän hoitoon, hän sanoo.
Hiirimalli apuna
Ojalan tutkimusryhmä havaitsi, että ne melanoomasolut, jotka oli kasvatettu yhdessä imusuonten seinämän solujen kanssa, tuottivat hiirimallissa enemmän etäpesäkkeitä kuin yksin kasvatetut melanoomasolut.
Tutkimus paljasti myös, että lisääntyneeseen melanoomasolujen leviämiskykyyn solumalleissa tarvittiin MMP14, Notch3 ja β1-integriini -proteiineja. Lisäksi solujen pinnan MMP14 ja Notch3 -proteiinit olivat välttämättömiä melanoomasolujen kyvylle muodostaa etäpesäkkeitä seeprakalamallissa.
