Kansalaisaloite eutanasialain säätämiseksi puhutti

Hanasaaren kulttuurikeskuksen seminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, onko mahdollista sekä sallia eutanasia että kehittää palliatiivista hoitoa.

Yli 60 000 ihmistä allekirjoitti kansalaisaloitteen eutanasialain säätämiseksi vuonna 2016. Eutanasiasta on keskusteltu eduskunnassa, ja nyt sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut kysymyksen pöydälleen.

YLE:n tutkimuksen mukaan lähes kuusi kymmenestä kansanedustajasta kannattaa kuolinavun sallimista. Viime vuonna tehty mielipidemittaus osoitti, että myös 73 prosenttia suomalaisista suhtautuu positiivisesti eutanasiaan.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki totesi Hanasaaren seminaarissa, että Lääkäriliiton kanta eutanasiaan on selkeän kielteinen. Myös Euroopan ja Maailman lääkäriliitot vastustavat eutanasiaa.

– Lähtökohtana on se elämän kunnioitus, joka on yhteiskunnassa, lainsäädännössä ja lääkärin ammattietiikassa, hän sanoi.

Terhokodin entinen ylilääkäri Juha Hänninen on muuttanut mielipidettään eutanasiasta. Hän kannattaa nyt eutanasian sallimista.

– Näkemykseni on muuttunut, koska kuolevien potilaiden hoidossa on tullut eteen paljon tilanteita, joihin ei ole löytynyt vastausta. Ehkä on vähentynyt sellainen hybris, joka tuntuu usein vallitsevan kuolevia hoitavilla lääkäreillä, että kaikkeen löytyy ratkaisu.

Hänninen totesi, että keskusteluissa tulee esiin, että saattohoito pitäisi saada ensin kuntoon.

– Missä on se piste, jolloin saattohoito on kunnossa? Tämä on hieman ongelmallista, hän huomautti.

Onko kyseessä yhteiskunnan asennemuutos?

Seminaarissa pohdittiin, kertovatko eutanasiaa koskevien kyselytutkimusten tulokset asennemuutoksesta vai onko kyselytutkimuksiin vain helppo vastata kyllä tai ei.

Kansanedustaja Ilkka Kantola arvioi, että suuri osa ihmisistä kannattaa eutanasiaa, koska ajatus avuttomaan tilaan joutumisesta kauhistuttaa.

– Elämä ei tunnu silloin elämisen arvoiselta.

Kansanedustaja Stefan Wallin puolestaan totesi, että yhteiskunnan yksilökeskeisyyden vuoksi ihmiset ovat alkaneet ajatella eutanasiaan liittyviä asioita omasta näkökulmastaan.

– Joitakin vuosikymmeniä sitten ei edes tunnettu eutanasian käsitettä.

Onko sietämätön kipu peruste eutanasialle?

Sietämätöntä kipua on pidetty yhtenä merkittävänä perusteena eutanasialle. Seminaarissa kysyttiinkin, pitäisikö tällaisen kivun olla erittäin tärkeä syy eutanasialle.

Hänninen kertoi, että fyysinen kipu on pääosin hoidettavissa aika hyvin.

– Eutanasiatoivetta ei määritä fyysinen tai psyykkinen kärsimys, vaan joku muu asia, hän kuvasi.

Myllymäki kertoi, että kovaakin kipua siedetään, jos psyyke pysyy kasassa.

– Pienikin kipu on ylivoimainen, jos henkiset voimavarat ovat loppuneet ja toivo on menetetty. Näiden mittaaminen on todella vaikeaa.

Myllymäki lisäsi, vaikeaan masennukseen kuuluu vakaa tahto kuolla, koska ihminen ei näe eikä koe minkäänlaista elämäntarkoitusta, toivoa eikä onnea.

– Silloin tullaan kysymyksiin, miten itsemurhaa yrittäneitä pitää hoitaa. Onko eutanasian tai avustetun itsemurha paikka, jos henkilöt hoidon ja elvytyksen jälkeen ilmoittavat kokevansa niin vakavaa elämäntuskaa ja toivottomuutta, että ovat vakaasti päättäneet kuolla? Nämä ovat vaikeita ja syviä kysymyksiä.

Myllymäen mukaan nuorten ja terveiden ihmisten näkemys elämän arvosta on toisenlainen kuin henkilöillä sairauden tai vamman jälkeen.

– Nuorilta on kysytty, mitä he tekisivät, jos he joutuisivat auto-onnettomuuteen ja sen jälkeen pyörätuoliin. He vastasivat, ettei elämällä olisi mitään merkitystä – he haluaisivat kuolla.

Kuva: Pixmac