Kansallisen neurokeskuksen valmistelu käynnistyi
Valmisteluvaiheessa hiotaan toimintakonseptia ja toteutetaan kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeita.
Kansallisen neurokeskuksen valmistelu käynnistyi viime viikolla Kuopiossa työryhmän kokoonnuttua ensimmäistä kertaa. Työryhmän tavoitteena on kehittää valtakunnallinen neurotieteiden yhteistyöverkosto, joka kokoaa yhteen asiantuntijoiden ja tutkijaryhmien osaamisalueet. Tällä tavalla pystytään menestymään kansainvälisessä kilpailussa tutkimusrahoituksesta, kumppanuuksista ja kliinisistä tutkimuksista.
Alkuvaiheessa hiotaan toimintakonseptia ja toteutetaan kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeita. Hankkeilla vahvistetaan yhteistyötä kliinisen ja perustutkimuksen, eri tieteenalojen, yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden välillä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien välillä.
– Aivojen ja hermoston sairaudet ovat yleisin ja kallein kansantautimme. Ikääntyvän väestön myötä aivosairauksia sairastavien määrän ennustetaan kasvavan, toteaa tiedotteessa työryhmän jäsen, ylitarkastaja Riina Vuorento opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Lisää työtä ja investointeja
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija ja työryhmän jäsen Linda Soikkeli kertoo, että pilottitutkimuksen avulla voidaan todentaa neuroalan kansallisen yhteistyön hyödyt uusien hoitokäytäntöjen ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittymisessä.
Yhden luukun periaatteella toimivan keskuksen toivotaan luovan kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön, joka houkuttelisi kumppaneita, edistäisi yritysten kasvua ja vientiä ja sitä kautta lisäisi työpaikkoja ja investointeja Suomeen.
– Kansallinen neurokeskus on osa isompaa kehitystä: sote ja tutkimus voivat olla myös kasvun ja innovaatioiden alusta. Tavoitteena on kansallinen verkostoitunut toimintamalli ja kumppanuudet, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen kertoo.
Aivosairauksien hoito tehostuu
Pitkällä aikavälillä kansallinen neurokeskuksen toivotaan parantavan aivosairauksien hoitoa, tehostavan ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta ja pienentävän aivosairauksien hoidosta johtuvaa kustannustaakkaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö ja työryhmän jäsen Asta Wallenius jatkaa, että tämä vaatii eri alojen osaajien yhteistyötä, jossa huomioidaan potilaiden ja hoitohenkilökunnan tarpeet.
– Suomella on kaikki edellytykset ottaa kokoaan isompi rooli kehitys- ja testausympäristönä sekä edelläkävijämarkkinana. Globaali kilpailu investoinneista, osaajista ja tutkimuskumppanuuksista on kovaa. Menestyminen tässä kilpailussa vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä ja työnjakoa.
Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta. Muut jäsenet ovat edustajia yliopistoista, yliopistosairaanhoitopiireistä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Kuva: Raija Törrönen
