Kova aivokuormitus saa lääkärit stressaamaan tietojärjestelmien käyttöä
Lääkäreiden kova aivokuormitus lisäsi tietojärjestelmien toimimattomuuteen ja jatkuviin muutoksiin liittyvää stressiä jopa yhdeksän vuoden päähän.
THL:n tutkimuspäällikkö Tarja Heponiemi kertoo, että raskaalla kognitiivisella kuormittuneisuudella näyttäisi olevan pitkälle ulottuvia vaikutuksia lääkäreiden kykyyn sopeutua tietojärjestelmien muutoksiin ja toimintaongelmiin.
Lääkäreiden kova aivokuormitus, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen liittyvä työkuormitus, lisäsi tietojärjestelmien toimimattomuuteen ja jatkuviin muutoksiin liittyvää stressiä jopa yhdeksän vuoden päähän. Myös kiireen ja ryhmätyöongelmien lisääntyminen tutkimuksen yhdeksän vuoden seurantajaksolla aiheutti samaa. Toisaalta lisääntynyt työtyytyväisyys alensi lääkäreiden stressitasoja.
– Lisäksi kova kiire kilpailee oppimiseen ja sopeutumiseen tarvittavan ajan kanssa. Myös työyhteisön sisäiset yhteistyöongelmat voivat vähentää muilta saatavaa tukea, jota tarvittaisiin tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien ratkomisessa, Heponiemi toteaa.
Onkin tärkeää, että terveydenhuollon organisaatiot pyrkivät vähentämään lääkärien liiallista kognitiivista työkuormitusta ja informaatioähkyä. Samalla on hyvää varmistaa tarvittava aika uusien järjestelmien oppimiseen ja mahdollistaa sosiaalinen tuki, jotta tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat eivät kuormittaisi liikaa lääkäreitä.
Ei riittävästi tietoa aivojen kuormituksesta työelämässä
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen mainitsee, että vaikka työstressin haitalliset pitkäaikaisvaikutukset terveyteen tunnetaan jo varsin hyvin, vähemmän tiedetään, miten aivojen kuormittuminen vaikuttaa suoraan toimintakykyymme työssä.
Uudet tulokset viittaavat siihen, että muistin ja tarkkaavaisuuden vaikeuksina näkyvä kuormittuminen heijastuu tärkeisiin tekijöihin, kuten oppimiskykyyn ja sopeutumiseen työssä tapahtuviin muutoksiin.
– Aivojemme kyky käsitellä tietoa on monin tavoin rajallinen, ja kuormittuminen edelleen heikentää sitä. Työn hyvällä organisoinnilla sekä kiireeseen ja häiriötekijöihin puuttumalla voimme tukea aivojen hyvinvointia, Puttonen huomauttaa.
Tutkimus on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa Digityö ja stressi -hanketta ja Strategisen tutkimuksen neuvoston Cope-hanketta. Tutkimus perustuu Lääkärien työolot ja terveys -kyselyihin vuosilta 2006, 2010 ja 2015. Tutkimuksen toteuttajat ovat THL, Lääkäriliitto, Aalto-yliopisto ja Työterveyslaitos.
Lähde:
Kuva: Panthermedia
