• Tuomas Keränen

Lempimusiikki kuntouttaa aivosairauksissa

Musiikin kuuntelun kuntoutusvaikutus aivoinfarktipotilailla säilyy ainakin puolen vuoden ajan, selviää tutkimuksesta.

Lempimusiikki kuntouttaa aivosairauksissa Kuva 1 / 1

TYKS:n Neurotoimialueen tutkimusryhmä, jota vetää neurologian professori, ylilääkäri Seppo Soinila, on osoittanut, että musiikin kuuntelun kuntoutusvaikutus säilyy ainakin kuuden kuukauden ajan aivoinfarktipotilailla. Soinilan työryhmä on analysoinut tutkimuksessaan lähes tuhat tutkimusartikkelia, joiden joukosta kriittiseen tarkasteluun otettiin kaikki satunnaistetut, vertailuryhmän sisältävät kliiniset tutkimukset. Tutkimuksiin on osallistunut yhteensä noin 2 000 potilasta.

Musiikin positiiviset vaikutukset tiedetään jo aikaisemmista tutkimuksista. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksilla on osoitettu musiikin korjaavasta vaikutuksesta aivojen rakenteeseen. Musiikin kuuntelu lisää aivojen harmaan aineen määrää ja tehostaa hermoratayhteyksien korjautumista.

Lyhytkin altistus lempimusiikille kuntouttaa

Neurologian piirissä musiikin vaikuttavuutta on tutkittu eniten aivoinfarktipotilailla, Parkinsonin tautia sairastavilla tai dementoivasta muistisairaudesta kärsivillä potilailla. Kaikissa ryhmissä musiikilla on ollut kuntoutumista edistävä vaikutus. Epilepsian, MS-taudin tai aivovammojen jälkitiloissa näyttö kuntoutusvaikutuksesta on vielä niukkaa.

– Tutkimusten yhdenmukainen johtopäätös on, että musiikin kuntoutusvaikuttavuus saavutetaan potilaan itsensä valitsemaa musiikkia käyttämällä. Lyhytkin, jo 15 minuutin – tunnin mittainen päivittäinen altistus mielimusiikille voi tuottaa mitattavia muutoksia, Soinila tiivistää tiedotteessa.

Soinilan tutkimusryhmineen on osoittanut, että esimerkiksi aivoinfarktipotilaat toipuvat kielellisen muistin häiriöstä nopeammin kuin äänikirjoja kuuntelevat potilaat, jos kuntoutukseen yhdistetään mielimusiikki. Ero standardikuntoutuksen saaneisiin on vielä suurempi. Myös tarkkaavuuden kohdistamisen häiriöt korjautuvat paremmin musiikkia kuuntelevilla, ja heillä on kliinisillä mittareilla arvioituna verrokkeja vähemmän masennusta ja sekavuutta. Potilaiden afasia korjautuu myös paremmin, jos puheen uudelleen opettelu tehdään laulamalla yksittäisiä tavuja.

Dementiapotilaiden kohdalla muistisuorituskyky parani ja käytöshäiriöt vähenivät musiikkiryhmällä enemmän kuin vertailuryhmällä. Dementiapotilaat myös muistivat lauletun tarinan paremmin laulettuna kuin kuultuaan tarinan puhuttuna.

– Kyse ei ole perinteisestä musiikkiterapiasta, jossa koulutettu musiikkiterapeutti kohtaa yksittäisen potilaan tai potilasryhmän ja pyrkii musiikin keinoin saamaan aikaan terapeuttisen vuorovaikutuksen, Soinila selventää. Kyse on yksinkertaisesti itse valitun musiikin aktiivisesta, päivittäisestä kuuntelusta joko sellaisenaan tai yhdistettynä motorisiin harjoitteisiin.

– Meneillään oleva tutkimuksemme käsittelee laulua sisältävän musiikin (vokaalimusiikin) ja instrumenttimusiikin vaikutusmekanismien eroja. Haluamme tietää, miten aivojen kielellisistä toiminnoista ja musiikin prosessoinnista vastaavat alueet ja verkostot toimivat suhteessa toisiinsa, Soinila jatkaa.

Soinilan tutkimusryhmä tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston dosentti Teppo Särkämön sekä kahden ulkomaisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Tutkimuksella eteenpäin -kärkihanketta. Tutkimus sai yhteensä 300 000 euron rahoituksen.

Tutkimusryhmä on listannut musiikin kuntouttavia vaikutuksia Lancet Neurology-tiedelehdessä.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Väitös syntyi kiinnostuksesta aivoihin ja musiikkiin
Oikean aivopuoliskon vaurio aivoinfarktissa voi aiheuttaa häiriöitä musiikin käsittelyyn
Kuubassa kuului kummia

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.