Näin ammattihenkilölaki vaikuttaisi lääkäreihin
Lääkäriliitto luopuisi hoitajareseptistä ainakin tilanteissa, joissa lääkkeen määrääminen edellyttää diagnoosin asettamista.
Valmisteilla oleva ammattihenkilölaki vaikuttaa laajalti lääkäreihin diagnoosioikeudesta aina täydennyskoulutukseen.
Lääkäriliiton hallitus korostaa kannanotossaan, että lain tarkoitus on potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon palveluiden laadun takaaminen.
Liitto ehdottaa hoitajareseptistä luopumista ainakin niissä tilanteissa, joissa lääkkeen määrääminen tosiasiassa edellyttää diagnoosin asettamista.
– Potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun kannalta keskeisimpiä asioita uudistettavassa laissa on se, että oikeus diagnoosin tekemiseen säilyy ainoastaan lääkärillä ja hammaslääkärillä. Lääkkeen määrääminen ei ole taudin määrityksestä ja hoidon kokonaisuudesta irrallinen osa, toteaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Liitto luopuisi erikoistumisen minimiajoista
Erikoislääkärikoulutuksen minimipituuksista tulisi luopua ja siirtyä osaamisperusteiseen koulutukseen. Näin näkee Lääkäriliiton hallitus.
– Laki koskee poikkeuksellisen monta lääkärin ammatin harjoittamiseen liittyvää asiakokonaisuutta, kertoo Heistaro.
Näitä ovat myös oikeus diagnoosin tekoon, lääkkeenmääräämisoikeus ja ulkomailla opiskelleiden lääkärien laillistaminen.
Lääkäriliitto vähentäisi nimikesuojattujen ammattinimikkeiden määrää. Paras vaihtoehto olisi säilyttää käsitteenä vain laillistetut ammattihenkilöt.
Tärkeänä pidetään, että opiskelijat saavat jatkossakin työskennellä lääkärinä samoin kuin nytkin, eli neljännen vuoden jälkeen sairaalassa ja viidennen jälkeen terveyskeskuksessa.
– On tärkeää, että myös ulkomailla opiskelevat suomalaiset voivat jatkossakin tehdä Suomessa töitä lomien aikaan, saadakseen käsityksen Suomen terveyspalvelujärjestelmästä, Heistaro sanoo.
Lakiin halutaan työnantajille nykyistä velvoittavampia määräyksiä lääketieteen opiskelijoiden perehdyttämisestä ja seniorituesta.
Työnantajia halutaan myös velvoittaa täydennyskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen tukemiseen.
Lääkäriliitto ehdottaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöt velvoitettaisiin dokumentoimaan ja tarvittaessa osoittamaan täydennyskoulutuksensa ja ammatillinen kehittymisensä.
Uudistaminen on vasta alussa
Vuodelta 1994 olevan ammattihenkilölain uudistaminen on vastikään aloitettu STM:ssä.
– Työ on vasta alussa, ja selvityshenkilöt valmistelevat lain uudistusta. Alustavan suunnitelman mukaan laki annettaisiin eduskunnalle syyskaudella 2018, kertoo johtaja Kari Paaso STM:n hyvinvointi- ja palveluosastolta.
– Valmisteilla on terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistus, mutta kysymys kuuluu, pitäisikö samalla uudistaa myös sosiaalihuollon ammattihenkilölaki.
