Lonkkanivelrikko aiheuttaa usein työntekijäammateissa toimivien miesten työkyvyttömyyden
Suuri osa työkyvyttömyydestä voitaisiin välttää työtä keventämällä.
Yli kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta. Näiden sairauksien, muun muassa nivelrikon, esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iän mukana. Lonkan nivelrikkoa on eniten rakennusmiehillä, sähkö- ja putkiasentajilla ja maataloudessa työskentelevillä. Näin osoittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus.
Tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta toteaa, että työpaikoilla pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen, jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä.
– Esimerkiksi moni lonkan nivelrikkoa sairastava voisi jatkaa työssään vanhuuseläkkeelle asti, jos nivelrikon rajoitteet otettaisiin huomioon ja työtä kevennettäisiin. Myös sairauspoissaolot vähenisivät, hän huomauttaa.
Erityisesti rakennusmiehillä, sähkö- ja putkiasentajilla, ammattikuljettajilla sekä maa- ja metsätaloudessa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lonkan nivelrikon vuoksi.
Myös kuljetus-, rakennus-, metalli- ja konepajateollisuuden ja kappaletavaratuotannon rutiiniluontoisissa tehtävissä toimivilla työntekijöillä on tällainen riski.
Työt ovat usein fyysisesti kuormittavia ja sisältävät raskaita nostoja ja työskentelyä polvilla tai kyykistyneenä. Myös tärinä ja toistuvat hypyt altistavat nivelrikolle.
– Tuloksemme osoittavat, että rakennusmiehillä ja sähkö- ja putkiasentajilla työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä voitaisiin vähentää jopa 88 prosenttia, jos työn fyysistä kuormitusta pystyttäisiin pienentämään samalle tasolle kuin asiantuntijoilla, mainitsee vanhempi tutkija Svetlana Solovieva Työterveyslaitoksesta.
Naisilla hieman vähemmän työkyvyttömyyttä lonkan nivelrikon vuoksi
Tutkimuksessa lonkan nivelrikko aiheutti yhdeksän vuoden seuranta-aikana 25 työkyvyttömyyseläkettä 100 000 työssä olevaa miestä kohden.
Naisilla määrä oli hieman pienempi, ja erot ammattien välillä eivät selittyneet kuormitustekijöillä yhtä selvästi kuin miehillä.
Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston rekisteritutkimuksessa seurattiin rekistereistä yli miljoonan ansiotyössä olevan 30–60-vuotiaan suomalaisen täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä yhdeksän vuoden ajan. Rekistereihin yhdistettiin ammattipohjainen työn fyysisiä kuormitustekijöitä koskeva tieto Työterveyslaitoksen aikaisemmin kehittämästä työaltistematriisista.
Analyysissä keskityttiin työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuuteen eri ammattiryhmissä ja siihen, missä määrin koulutus ja työn fyysiset kuormitustekijät selittivät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
Kuva: Panthermedia
