Ajankohtaista 23.11.2017 16.00

Mietintö: Yliopistosairaaloiden kliininen tutkimustyö turvattava sotessa

Mietinnön keskeinen viesti oli, että maamme aivotutkimusta on tuettava, jotta se pysyisi maailman huipputasolla.

Tuomas Keränen

Yliopistosairaaloiden edustajista koostunut työryhmä luovutti tänään Aivosairaudet-symposiumissa STM:n osastopäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkille mietintönsä yliopistosairaaloiden roolista sote-uudistuksessa. Työryhmän keskeinen viesti päättäjille oli, että maamme aivotutkimusta on tuettava, jotta se pysyisi maailman huipputasolla. Asiaan olisi syytä reagoida sote-uudistuksen yhteydessä.

– Tulevassa sote-uudistuksessa keskustelu on keskittynyt kliinisen palvelutuotannon järjestelyihin ja yliopistosairaaloiden rooli ja tutkimusrahoitus ovat jääneet taka-alalle. Tutkimus on yliopistosairaaloiden keskeinen tehtävä, ja se on vakavasti vaarantumassa Suomessa. Työryhmän näkemys on, että yliopistosairaaloiden toiminnan rakennetta tulisi muuttaa niin, että kliininen tutkimustyö määritetään olennaiseksi osaksi henkilökunnan työtä ja siihen varataan myös työaikaa, sanoo professori Pentti Tienari Helsingin yliopistosta.

Potilaille paras tehokkain hoito oikeaan aikaan vaatii, että Suomi on mukana aivosairauksien tutkimuksessa. Suomeen pitää saada myös alan investointeja.

Kallein kansantauti

Ikääntyvän väestön myötä aivosairauksia sairastavien määrä kasvaa voimakkaasti Suomessa. Aivosairaudet aiheuttavat jo nykyisin neljä kertaa suuremman menoerän kuin syöpäsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit Suomessa. Itä-Suomen professori Reetta Kälviäisen mukaan aivosairauksien ennaltaehkäisyyn ja tutkimukseen panostaminen vähentää yhteiskunnan kustannuksia.

– Aivosairauksien tutkimus on aktiivista, näköpiirissä on useita uusia diagnostisia ja hoidollisia mahdollisuuksia ja neurotutkimus on tiivistämässä yliopistotasoista yhteistyöverkostoaan verkostomaisen Kansallisen neurokeskuksen muodossa, hän jatkaa.

Työryhmän mukaan yliopistotason tutkimusta ei voi hajauttaa, koska korkeatasoinen tutkimus vaatii kriittistä massaa ja hyötyy monitieteisestä yliopistoyhteydestä. Sote-keskusteluissa väläytetty ajatus hajauttaa tutkimustoiminta sote-keskuksiin voi olla työryhmän mukaan joillain osa-alueilla perusteltua, mutta sen ei tulisi kilpailla resursseista yliopistosairaaloiden kanssa.

Korvamerkittyä rahaa tarvitaan tutkimukselle

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että yliopistosairaaloiden budjetissa tulisi olla korvamerkitty prosenttiosuus tutkimus- ja kehitystyöhön eli muun muassa työntekijöiden palkkaukseen, infrarakenteiden perustamiseen ja ylläpitämiseen. Yliopistosairaaloissa tulisi myös olla kliinisen tutkimuksen keskus, jossa on riittävästi tiloja, teknologiaa ja avustavaa henkilökuntaa kliinisten tutkimusten tekemiseen.

Mietintö nostaa esille myös hoidonseurantajärjestelmien ja biopankkien mahdollisuudet.

Lisäksi tutkijat kertovat menetetyistä mahdollisuuksista osallistua esimerkiksi uusien lääkeaineiden kliinisiin tutkimuksiin puuttuvien infrarakenteiden vuoksi. Työryhmän mukaan globaalit yritykset arvostavat korkealle Suomen lääketieteen, mutta hallintoon pitää saada nopeutta ja ripeyttä aloittaa hankkeita.

Lue myös

– Nämä asiat on saatava Suomessa kansainväliselle huipputasolle. Tällä tavoin pystytään analysoimaan tosielämän tietoa hoitokäytäntöjen tehosta ja turvallisuudesta. Lisäksi päästään neuvottelemaan parhaiden yritysten ja yliopistojen kanssa lääketutkimuksista ja laitekehittelystä ja saadaan lisää voimavaroja yliopistosairaaloiden kehittämiseen, listaa Tienari.