Mikä korvassa jyllää?
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitkä bakteerit ja virukset aiheuttivat välikorvatulehduksia lapsille.
Tutkimuksessa selvisi, että välikorvatulehdusta aiheuttavat yleisimmin jo aiemmin tunnetut bakteerit, Streptococcus pneumoniae, Haemofilus influenzae ja Moraxella catarrhalis. Merkittäviä uusia bakteereita ei löytynyt.
M. catarrhalis oli yleisin bakteeri – sitä löytyi 47 prosentissa välikorvatulehduksista, usein yhdessä muiden bakteerien kanssa. M. catarrhalis tuottaa beeta-laktamaasia ja on siksi resistentti amoksisilliinille, mikä on ensisijainen välikorvatulehduksen hoitoon suositeltu antibiootti. Tämä kannattaisi Sillanpään mukaan ottaa huomioon välikorvatulehduksen antibioottihoidon suunnittelussa.
Bakteerien lisäksi selvitettiin yhden virusryhmän, ihmisen parechovirusten, osuutta välikorvatulehduksen syntymisessä. Parechoviruksia löytyi vain neljästä prosentista välikorvaeritteitä.
Uudet menetelmät käyttöön
Välikorvatulehdusta aiheuttavia bakteereita tutkittiin välikorvaeritteestä otetun bakteeriviljelyn ja uudenaikaisten, bakteerin DNA:n tunnistamiseen perustuvien menetelmien avulla.
Osa bakteereista ei kasva kovin hyvin perinteisessä bakteeriviljelyssä. Bakteereita voidaan kuitenkin tutkia myös herkällä PCR-menetelmällä, jossa valikoidaan ennalta, mitä bakteereita näytteestä halutaan tutkia. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmä (NGS) tunnistaa puolestaan valikoimatta teoriassa kaikki mahdolliset näytteessä esiintyvät bakteerit.
Moniresistentit bakteerit harvinaisia
LL Saara Sillanpää tutki väitöstyössään myös bakteerien antibioottiherkkyyttä. Bakteereista 63 prosentilla todettiin resistenssi tai heikentynyt herkkyys vähintään yhdelle antibiootille. Bakteereista 35 prosentilla oli resistenssi tai heikentynyt herkkyys erytromysiinille, 28 prosentilla amoksisilliinille, 23 prosentilla sulfatrimetopriimille ja seitsemällä prosentilla penisilliinille.
Välikorvatulehduksen hoidon kannalta amoksisilliini- ja sufatrimetopriimiherkkyyden heikentyminen ovat kliinisesti merkittäviä, sillä näitä käytetään yleisesti lasten välikorvatulehduksen hoitoon.
Tässä tutkimuksessa resistenttien bakteerien määrä oli hieman suurempi kuin aiemmin raportoiduissa tutkimuksissa. Moniresistentit tai muuten ongelmalliset bakteerit olivat tutkimusaineistossa kuitenkin harvinaisia.
LL Saara Sillanpään väitöskirja "Microbes in acute otitis in Finnish Children" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22.9.2017
kuva: Fotolia
KORJATTU 13.9.2017: Korjattu lause "bakteereista 35 prosentilla oli heikentynyt resistenssi erytromysiinille" muotoon "bakteereista 35 prosentilla oli resistenssi tai heikentynyt herkkyys erytromysiinille".
