Muistisairaan vanhuksen neuropsykiatriset oireet tärkeä selvittää huolella
Muistisairaat ovat alttiita akuutille deliriumille, ja suuri sairastuneista sairastuu dementiatasoiseen muistisairauteen.
Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Eeva Hölttä selvitti väitöstutkimuksessaan neuropsykiatristen oireiden – erityisesti psykoosioireiden ja apatian esiintymistä sekä akuuttiin deliriumtilaan sairastuneilla että muistisairailla vanhuksilla. Hän vertaili myös stressiin liittyviä, deliriumia laukaisevia tekijöitä sekä muistisairailla että ei-muistisairailla.
Tutkimuksessa oli mukana 425 iäkästä henkilöä. Heistä 60 prosentilla todettiin dementiatasoinen muistisairaus, ja näistä noin puolella esiintyi neuropsykiatrisia oireita. Neljännes sairasti akuuttia deliriumtilaa, ja puolella heistä oli useita neuropsykiatrisia oireita.
Hölttä selvitti 106 deliriumpotilaalta ja 87 delirium-interventiotutkimuksen potilaalta deliriumtilan laukaisseet tekijät.
– Psykoosioireita esiintyi sekä deliriumtilassa että pelkästään muistisairailla. Harhaluulot olivat muistisairaiden yleisimpiä psykoosioireita. Väärintulkintaoireita esiintyi muistisairailla myös ilman varsinaisia psykoosioireita, hän kertoo tiedotteessa.
Apatiaa esiintyi yleisesti
Muistisairauksien yhteydessä esiintyi yleisesti apatiaa. Akuuttiin deliriumtilaan voi liittyä myös apatiaa muistuttava niin sanottu hiljainen delirium.
– Apatia oli yhteydessä miessukupuoleen, vaikeaan muistisairauteen, akuuttiin deliriumtilaan ja toiminnanvajeisiin, ja se oli itsenäinen kuolemanvaaraa ennustava tekijä, Hölttä toteaa.
Deliriumtilan laukaisimena toimi usein monta tekijää. Muistisairaat ajautuivat herkemmin deliriumtilaan kuin ei-muistisairaat. Ei-muistisairailla laukaisevia tekijöitä olivat tulehdukset, aineenvaihdunnalliset häiriöt, traumat ja postoperatiivinen tila. Muistisairailla alkoholin ja/tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö nousi esiin laukaisimena.
Akuutin deliriumtilan ennuste oli huono. Hölttä toteaakin, että se on tärkeä tunnistaa muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden taustalla, koska deliriumtilan hoidolla voi olla merkittävä vaikutus ennusteeseen.
– Hiljainen deliriumtila vaatii erityishuomiota, koska se voi kätkeytyä apatiaoireen taakse ja jäädä huomiotta.
– Myös altistavat ja laukaisevat tekijät akuutin deliriumtilan ja muistisairauden neuropsykiatristen oireiden taustalla on tärkeää selvittää huolellisesti, hän jatkaa.
Suomessa yli 65 vuotiaista 5–9 prosenttia sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Yli 85 vuotiaista luku kasvaa jo 35 prosenttiin. Muistisairaiden ennustetaan kaksinkertaistuvan 20 vuoden välein. Höltän mukaan kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti merkittävään sairausryhmään onkin syytä panostaa.
LL Eeva Hölttä väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neuropsychiatric symptoms in dementia and delirium" (Neuropsykiatriset oireet muistisairaudessa ja akuutissa sekavuustilassa) huomenna klo 12.
Kuva: Panthermedia
