PALKOn on täsmennettävä suosituksen ja lausunnon eroa
Eduskunnan oikeusasiamiehen moitteet vauhdittavat työtapojen selkiyttämistä.
Palveluvalikoimaneuvosto PALKOn tehtävä on määritellä, mitkä tutkimus-, hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat ja mitkä eivät kuulu julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan Suomessa.
Viime viikolla eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi ratkaisussaan, ettei Palveluvalikoimaneuvosto PALKOn antamalle lausunnolle voi antaa samaa oikeudellista merkitystä kuin suosituksille.
Mistä on kysymys? Eikö PALKOn olemassaolon tarkoitus juuri ole määritellä julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon kuuluvia hoitoja, PALKOn pääsihteeri Taina Mäntyranta?
– On. Tässä on kysymys lausunnon ja suosituksen välisestä erosta.
Oikeusasiamiehen huomautuksen mukaan lausunnot tehdään kevyemmin kuin suositukset, eikä niitä varten ole kysytty kantoja esimerkiksi potilasjärjestöiltä. Vuodesta 2016 lähtien PALKOn suositukset on julkaistu ensin otakantaa.fi-palvelussa, missä niitä voi kommentoida. Näin ei vuonna 2015 julkaistun lausunnon kohdalla ole tehty. Oikeusasiamiehen mukaan lausunto ei voi olla oikotie suosituksen antamiselle.
Mäntyranta muistuttaa, että PALKO voi lakisääteisen tehtävänsä mukaan antaa niin lausuntoja kuin suosituksiakin.
– Terveydenhuoltolaissa niitä ei erotella toisistaan.
– Me olemme organisaatio, joka on melko hiljattain aloittanut toimintansa. Suosituksia ja lausuntoja on tehty vasta kourallinen. Toimintamme muovautuu koko ajan. Lausunnon ja suosituksen eroa täytyy täsmentää. Tarkoitus on myös tehdä suositusten syntyprosesseja julkisemmiksi. Oikeusasiamiehen kannanotto vauhdittaa tätä työtä.
Lue myös: PALKO sai moitteita eduskunnan oikeusasiamieheltä
kuva: Panthermedia
