Ajan­kohtai­sta

Pelot ja epävarmuus jarruttavat ulkomaalaistaustaisten lääkärien työllistymistä

Suurin osa ulkomaalaistaustaisista hoitajista ja lääkäreistä on kotoisin Virosta.

Hertta Vierula
Kuvituskuva 1

Epävarmuus ja omat pelot ovat suurimpia esteitä ulkomaalaistaustaisten lääkärien työllistymiselle Suomessa. Esteeksi koettiin myös vähäiset suhteet kantasuomalaisiin sekä työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet.

THL teki syksyllä 2017 kyselyn ulkomaalaistaustaisille lääkäreille ja hoitajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 590 ammattilaista.

Kyselyyn vastanneista lääkäreistä yli kolmannes ilmoitti työskentelevänsä terveyskeskuksissa.

– Ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset työllistyvät sinne, missä työvoimapula on suurin. On mahdollista, että perusterveydenhuolto ei ole heille ensisijainen uravalinta vaan enemmän olosuhteiden sanelemaa, sanoo tutkija Salla Lehtoaro THL:n tiedotteen mukaan.

Lue myös

Lehtoaro arvioi, että Suomen erilainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä voi olla yksi syy lääkärien kokemaan epävarmuuteen. Heidän työnkuvansa terveyskeskuksessa voi olla huomattavasti laajempi kuin lähtömaassa. Lisäksi puutteellinen kielitaito voi aiheuttaa epävarmuutta.

Lääkärit kokivat ammatillisen koulutuksen edistävän työllistymistä. Myös kielikoulutus koettiin hyödylliseksi.

Vuonna 2000 sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli hieman alle 5 000 ihmistä, jotka olivat syntyneet muualla kuin Suomessa. Vuonna 2014 vastaava luku oli hieman alle 18 000.

Suurin osa ulkomaalaistaustaisista hoitajista ja lääkäreistä oli kotoisin Virosta. Lääkäreissä oli lisäksi paljon Venäjällä syntyneitä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030