• Ulla Toikkanen

Sairauslomat lyhenivät TYKS:ssä

Sairauslomien viiden päivän ­omailmoituskäytäntö säästää ­työterveyshuollon resursseja, osoittaa TYKS:n pilotti.

Sairauslomat  lyhenivät  TYKS:ssä Kuva 1 / 3
     

Lääkärit ovat kokeneet sairauspoissaolojen omailmoituskäytännön pidentämisen viiteen päivään hyväksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Näin kertoo TYKS:n lääkärien luottamusmies Hannele Heine.

Hänen mukaansa omailmoituskäytännön pidennys sujuvoittaa arkea.

”Sairauspoissaoloraporteissa tämä on näkynyt erityisesti ­pitkien ­sairauslomien ­lyhentymisenä.”

Petri Nieminen

– Jos esimerkiksi nuhakuume ei ole mennyt ohi kolmessa päivässä, voi rauhassa jäädä kotiin eikä tarvitse mennä hakemaan sairauslomatodistusta työterveyshuollosta, Heine sanoo.

Hän kertoo, että taannoisessa yhteistyötoimikunnan kokouksessa mukana olleiden mielestä käytäntöä kannattaisi jatkaa kokeilun jälkeen.

– Todennäköisesti käytännöstä tuleekin pysyvä.

Heinen mukaan käytännössä on kyse myös työnantajan imagosta.

– Työpaikalla ei ole sellaista kontrollointia, että täytyisi olla todistus kädessä siitä, että on kipeä. ›

Pidennetty sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö vapautti työterveyshuollon voimavaroja ennalta ehkäisevään työhön Länsirannikon Työterveys Oy:n johtavan työterveyslääkärin Petri Niemisen mukaan.

Moni asia vaikuttaa vähenemiseen

Nieminen toteaa, että vuoden kestänyt pilotti osoitti työntekijöiden hakeutuvan työterveyshuoltoon silloin, kun he olivat todella sairaita eivätkä pelkästään tarvitse sairauslomatodistuksia.

Sairauspoissaolot vähenivät kokonaisuutena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä edellisvuodesta 0,2 prosenttia suhteutettuna työssäolopäiviin. Tämä tarkoittaa noin miljoonan euron kustannussäästöä, eli 300 euroa poissaolovuorokautta kohti.

Niemisen mukaan sellaista johtopäätöstä ei kuitenkaan voida tehdä, että säästöt ovat syntyneet pelkästään sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän vuoksi.

– Säästöihin vaikuttavat monet tekijät.

– Uskomme, että työterveyshuoltoon tehdyt resursoinnit sekä laaja-alainen yhteistyö, jota on yhdessä määrätietoisesti lähdetty toteuttamaan työterveyshuollon, työnantajan HR:n, esimiesten ja työsuojelun kanssa yhteisten tavoitteiden eteen, tuo vähitellen vaikuttavuutta.

– Sairauspoissaoloraporteissa tämä on näkynyt erityisesti pitkien sairauslomien lyhentymisenä, Nieminen sanoo.

Syitä seurataan aktiivisesti

Työnantajalla on nykyisin käytössä niin varhaisen tuen kuin aktiivisen ja tehostetun tuen mallit. Myös työterveydessä seurataan aktiivisesti sairauslomien syitä ja kertymiä ja pyritään kohdistamaan moniammatillista osaamista erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien hoitoon mahdollisimman varhain.

– Olemme työterveyteen liittyvissä asioissa yhteydessä työntekijöihin, joiden arvioidaan hyötyvän esimerkiksi sairauden hoidon, kuntoutustarpeen arvion ja työhön paluun tukitoimista. Yhteistyötä esimiesten kanssa pyritään käynnistämään näitä tukitoimia varhaisemmassa vaiheessa työntekijän luvalla, Nieminen sanoo.

– Olemme yhteistyössä HR:n kanssa aktiivisesti hyödyntäneet muun muassa Kelan osasairausvapaita ja kuntoutusta sekä Kevan kuntoutustukia ja työkokeiluja työhön paluun tukemiseksi pitkittyneiden sairauslomien yhteydessä.

Käytäntöä kannattaa kokeilla

”Käytännössä on kyse myös ­työnantajan imagosta.”

Hennele heine

Niemisen mielestä pilotin tuloksista nousee esiin mielenkiintoisia lukuja työterveyshuollon vaikuttavuuden kannalta. Lääkärien ja hoitajien sairauslomatodistusten lukumäärä väheni 16 prosenttia vuodesta 2016 verrattuna omailmoituskäytäntöön esimiehen luvalla oikeuttavissa syissä.

– Tästä voi vetää johtopäätöksen, että ihmiset tulivat etsimään työterveyshuollosta neuvontaa ja apua sairauden hoitoon eivätkä hakeneet vain sairauslomatodistuksia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli sairauspoissaoloja omalla ilmoituksella keskimäärin 1,96 kalenteripäivää työntekijää kohden vuonna 2016. Vuonna 2017 niitä oli noin 2,16 työntekijää kohti.

– Työntekijät käyttivät pidennettyä omailmoituskäytäntöä, ja tämä näkyy tilastoissa pienenä kasvuna.

Nieminen suosittelee pilotin kokemusten pohjalta viiden päivän omailmoituskäytäntöä muuallekin.

– Pilotista on tullut hyvää palautetta.

Nieminen toteaa myös, että omailmoituskäytäntö kertoo työnantajan luottamuksesta työntekijöihin.

Varhaisen tuen malli käyttöön

Niemisen mukaan terveydenhuollon työntekijöistä suurin osa on hyvin tunnollisia ja työhönsä sitoutuneita. He eivät jää turhaan pois töistä, vaan tulevat pikemmin sairaina työpaikalle.

Toistuvasti tai pitkittyvällä sairauslomalla olevat henkilöt hyötyvät usein tukitoimista, joilla työtä muokataan sopivaksi tai tuetaan työhön paluuta.

Nieminen painottaa, että esimiehillä tulee olla varhaisen tuen mallin työkalut hallinnassa. Vastaavasti työterveyshuollossa täytyy olla aktiivinen toimintatapa varhaisten työkykyongelmien tunnistamiseksi.

– Luottamuksellisia suhteita edellyttää myös se, että työssään syystä tai toisesta selviytymisvaikeutta kokevan työntekijän olisi tärkeää ottaa asia keskusteluun esimiehensä tai työterveyshuollon kanssa jo ennen sairauslomatarvetta. Tällaisen yhteistyön pitää toimia sairauspoissaolojen omailmoituskäytännön rinnalla.

Tutkimustulokset puoltavat omailmoituskäytäntöä

Suomessa ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten paljon sairauspoissaolojen omailmoituksia käytetään julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoissa.

– Julkinen sektori näyttäisi vieneen tätä käytäntöä rohkeammin eteenpäin kuin yksityinen, arvioi työterveyshuollon erikoislääkäri, Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon johtava asiantuntija Kari-Pekka Martimo.

Hän oli mukana Työterveyslaitoksen tutkimusryhmässä, joka selvitti kokemuksia sairauspoissaolojen eripituisista omailmoituskäytännöistä. Tutkimustulokset olivat varsin kannustavia.

”Julkinen sektori näyttäisi ­vieneen käytäntöä rohkeammin eteenpäin kuin yksityinen.­”

Kari-Pekka Martimo

Martimon mukaan työntekijät pystyivät arvioimaan luotettavasti omaa vointiaan ja palaamaan töihin, kun se oli mahdollista.

– Kun työntekijät pohtivat työkyvyttömyyttään ja ilmoittavat itse sairauspoissaolostaan, he voivat tulla jopa aikaisemmin töihin kuin lääkärin arvioidessa työkyvyttömyyden pituutta.

Väärinkäytökset harvinaisia

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tuli myös ilmi, että jos lääkäri arvioi työkyvyttömyyden kestävän kolme päivää ja kirjoittaa sairauslomaa täksi ajaksi, työntekijä oli poissa töistä kolme päivää, vaikka oli jo tervehtynyt.

Tulosten mukaan säästöjä syntyi, koska työntekijöiden ei tarvinnut käydä hakemassa työterveyshuollosta sairauslomatodistusta.

– Ihmiset jäivät yhtä usein sairauslomalle, mutta poissaolopäivät vähenivät.

Luottamuspääoman merkitystä työelämässä on tutkittu paljon. Martimon mukaan Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tuli myös yllättävä löydös siitä, että luottamuspääomaan saatiin näin pienillä muutoksilla merkittävä parannus.

– Työnantaja luottaa työntekijöihin, kun lääkärintodistusta ei tarvitse palkanmaksun perusteeksi.

Martimo toteaa, että omailmoituskäytäntöjen väärinkäytökset olivat tutkimuksen mukaan erittäin harvinaisia.

– Väärinkäytöksiä ei tarvitse pelätä, koska suurin osa työntekijöistä on luottamuksen arvoisia.

Omailmoituskäytännöt laajenevat

Omailmoituskäytäntöjä laajennettiin ensin kolmesta päivästä viiteen. Nyt joissakin työpaikoissa, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungilla, on otettu käyttöön yhdeksän päivän omailmoituskäytäntö.

– Kun yhdeksän päivän omailmoituskäytäntö on voimassa, työnantaja seuraa tiiviisti poissaoloa. Työntekijä sopii esimiehensä kanssa, ovatko he päivittäin yhteydessä.

Lisää aiheesta

Ammattiasemaerot pitkissä sairauspoissaoloissa edelleen merkittäviä - erot vaihtelevat sairausryhmittäin
Yli kolmen päivän sairauspoissaolot vähentyneet kunnissa
Yli kolmen päivän sairauspoissaolot vähentyneet kunnissa

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Blogi
Lääkärit ilman lääkkeitä

– Signaalit lääkehuollon vakavoituvista ongelmista eivät enää ole heikkoja, arvioi Hannu Ollikainen.

Ajassa
Juha Tuominen: "Menemme kansalaisten odotusten ehdoilla aiempaa enemmän"

HUS:n tuleva toimitusjohtaja haluaa kehittää asiakaslähtöisyyttä.

Blogi
Lääkärit ilman lääkkeitä

– Signaalit lääkehuollon vakavoituvista ongelmista eivät enää ole heikkoja, arvioi Hannu Ollikainen.

Tieteessä
Suomalaisvanhukset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä

Suositukset tulisi päivittää vastaamaan kansainvälisiä suosituksia.

Ajassa
Ylidiagnostiikka suurin syy hoitokulujen nousuun?

Asiantuntijat puivat ylidiagnostiikan ongelmia parhaillaan Helsingissä.

Ajassa
Lappeenrantalaisessa palvelukodissa puhkesi syyhyepidemia

Epidemiassa on sairastunut sekä palvelutalon asukkaita että työntekijöitä.

Ajassa
HPV-rokote ei lisännyt autoimmuunisairauden riskiä

Tarkastelussa oli mukana 38 autoimmuunisairautta.

Ajassa
Kati Myllymäki: Seksuaalikasvatus ja ehkäisy vähentävät abortteja

Elämän pyhyyden kunnioittamista on myös se, että suojelee tyttöjä ja naisia puoskarien tekemiltä raskaudenkeskeytyksiltä, Myllymäki sanoo.