Selvitykset linjaavat sairaaloiden työnjakoa – syöpäkirurgiaa keskitettäisiin voimakkaasti
Syöpäleikkauksia halutaan tehdä jatkossa alle 20 sairaalassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamat selvitykset esittävät syöpäkirurgian, ortopedian ja traumatologian, eräiden konservatiivisten alojen sekä suun terveydenhuollon työnjaon uudistamista sairaaloissa.
Selvitysten päälinjauksen mukaan sairaaloiden osaamista on koottava laadun takaamiseksi. Tavoitteena on, että kaikissa hoitavissa yksiköissä on riittävästi osaamista sekä päivystysaikana että kiireettömässä hoidossa.
Syöpäleikkaukset pois joka toisesta sairaalasta
Selvitys ehdottaa, että syöpäkirurgia keskitetään lähivuosina alle 20 sairaalaan. Viime vuosina eräitä syöpäleikkauksia on tehty 30–40 eri sairaalassa.
Riskialtis, vaativa syöpäkirurgia ja harvoin tehtävät syöpäleikkaukset keskitettäisiin valtakunnallisesti yliopistosairaaloihin sekä laajan päivystyksen keskussairaaloihin. Viiteen sairaalaan tulisi keskittää muun muassa keuhko- ruokatorvi-, maha- ja peräsuolen syövän leikkaushoito.
Keskussairaaloissa voitaisiin tehdä edelleen suuren volyymin syöpäleikkauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi paksusuolisyövän, urologisten syöpien sekä rintasyövän leikkaukset. Sairaalassa pitäisi olla riittävästi syövän hoitoon osallistuvia eri alojen ammattilaisia sekä monialaisia työryhmiä.
Yliopistosairaaloiden yhteyteen perustettavien alueellisten syöpäkeskusten pitäisi ottaa merkittävä kliininen vastuu syöpäkirurgian kokonaisuudesta omilla erityisvastuualueillaan. Selvityksen mukaan syöpäkirurgian valtakunnallinen ja alueellinen järjestely edellyttää selkeää seuranta- ja ohjausmekanismia.
Jos tiettyjä syöpäleikkauksia on Suomessa vuosittain alle sata, ne kannattaisi selvityksen mukaan keskittää vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan. Yliopistosairaaloiden tulisi sopia työnjaosta keskenään.
Ortopedisille leikkausyksiköille määrälliset kriteerit
Selvityksen mukaan osa ortopedian ja traumatologian leikkauksista on syytä keskittää yliopistosairaaloihin ja osa laajan päivystyksen sekä muihin erityisvastuualueen sairaaloihin.Selvityshenkilöt kiinnittävät huomiota vammapotilaita hoitavien päivystysten osaamisen varmistamiseen ja kiireettömien ortopedisten toimenpiteiden aiheiden yhtenäistämiseen.
He ehdottavat määrällisiä ja toiminnallisia kriteerejä siihen, millaisissa yksiköissä leikkauksia voi tehdä. Esimerkiksi tekonivelkirurgiaa tekeviltä yksiköiltä edellytettäisiin, että ne tekevät yhteensä vähintään 600 lonkan ja polven tekonivelleikkausta vuosittain.
Konservatiivisilla aloilla linjataan muun muassa aivoinfarktin liuotushoitoa. Hoitoa pitää olla saatavissa laajan päivystyksen sairaaloiden lisäksi pitkien etäisyyksien päivystyksissä, joissa on käytettävissä ympärivuorokautisesti pään tietokonekuvaus ja siihen liittyvä suonikuvauksen mahdollisuus sekä vähintään etäyhteys neurologiin.
Kaikissa ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaaloissa pitäisi olla aivoinfarktipotilaiden keskitetty kuntoutusyksikkö. Sydäninfarktin pallolaajennushoito ehdotetaan koottavaksi laajan päivystyksen sairaaloiden lisäksi Vaasan keskussairaalaan ja muihin keskussairaaloihin, jotka täyttävät laatukriteerit.
Selvityksen mukaan suun terveydenhuollon keskitettäville hoidoille tyypillistä on, että niissä tarvitaan monen lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalan yhteistyötä. Kasvojen ortopedisia leikkauksia voitaisiin tehdä laajan päivystyksen sairaaloissa sekä osin myös muissa keskussairaaloissa. Vaativat suu- ja leukakirurgiset toimenpiteet tehtäisiin pääosin yliopistosairaaloissa.
Selvityshenkilöt luovuttivat raporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle tänään.
Lisätietoa STM:n sivuilta.
Kuva: Sami Perttilä
