Ajan­kohtai­sta

Suuriannoksinen, pitkä psykoosilääkitys yhteydessä skitsofreenikon heikompaan kognitioon

Hoitosuositusten mukaiseen pienimpään tehokkaaseen psykoosilääkeannokseen on tärkeää pyrkiä.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Elinaikainen, suuri psykoosilääkealtistus on yhteydessä kielellisen muistin ja oppimisen heikentymiseen sekä heikompaan kognitiiviseen kokonaissuoriutumiseen Anja Hulkon väitöskirjan mukaan.

Pitkä psykoosilääketauko ennen kognition tutkimusta oli yhteydessä parempaan kognitioon. Muut elinaikaisen psykoosilääkityksen käytön trendit, psykoosilääkkeiden yhtäaikaiskäyttö tai kohtalaisen pieneksi jäänyt elinaikainen bentsodiatsepiini- tai masennuslääkealtistus, eivät olleet yhteydessä kognitioon.

Hulkko selvitti Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin pohjautuvassa väitöstutkimuksessaan elinaikaisen psyykenlääkityksen käytön yhteyttä skitsofreenikoiden kognitioon varhaisessa keski-iässä.

Psykoosilääkityksen jatkuva käyttö on useimpien skitsofreniaa sairastavien henkilöiden hoitotasapainon kannalta välttämätöntä. Tutkimuksissa on kuitenkin löydetty myös skitsofreniaa sairastavia henkilöitä, jotka pysyvät oireettomina pienen psykoosilääkeannoksen turvin tai jopa ilman lääkitystä. Myös väitöstutkimuksessa mukana olleet, ilman psykoosilääkitystä selviävät ja kognitiivisesti paremmin suoriutuvat henkilöt, kuulunevat tähän skitsofrenian alaryhmään.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Väitöstutkimuksen tulokset korostavat, että on tärkeää pyrkiä hoitosuositusten mukaiseen pienimpään tehokkaaseen psykoosilääkeannokseen. Lääkeannoksen pienentämisessä ja hoidon tehostamisessa huolellinen lääkehoidon toteutus ja seuranta, samoin kuin psykososiaalisten hoitomuotojen ja kognitiivisen kuntoutuksen hyödyntäminen, ovat avuksi.

Lue myös

Väitöstutkimuksessa voitiin ottaa huomioon syntymäkohorttiin pohjautuvan laajan aineiston ja rekisteritietojen ansiosta muiden psyykenlääkkeiden käyttö tai sairauteen liittyvät tekijät. Ne eivät näyttäneet sekoittavan suuremman psykoosilääkealtistuksen ja heikomman kognitiivisen suoriutumisen välistä yhteyttä.

Tulosten perusteella suuriannoksinen, pitkäaikainen psykoosilääkitys saattaa vaikuttaa skitsofrenian taudinkulkuun heikentämällä kognitiivista toipumista, vaikka on mahdollista, että kaikkia sekoittavia tekijöitä ei pystytty ottamaan huomioon. Lisätutkimusta psyykenlääkityksen pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan skitsofrenian turvallisen ja tehokkaan hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi.

LL Anja Hulkon väitöskirja Elinaikaisen psykoosilääkityksen ja muun psyykenlääkityksen yhteys kognitioon skitsofreniassa tarkastetaan Oulun yliopistossa 10.11.2017.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030