• Hertta Vierula

Tunnetko allergian ohjatun omahoidon ohjeet?

Tunnetko allergian  ohjatun omahoidon ohjeet? Kuva 1 / 1

Mitä avuksi, kun astma- tai allergiaoireet alkavat pahentua? Voiko asiaan tarttua heti vai pitääkö odottaa, että saa lääkäriajan?

Vastaus löytyy ohjatun omahoidon ohjeista. Ideana on tarjota selkeät, yksinkertaiset ohjeet, joita potilas voi alkaa noudattaa heti, kun huomaa oireiden lisääntyvän.

”Ammattilaisten ­antamat neuvot voivat olla hyvin ­erilaisia.”

Tari Haahtela

– Painotus on sanalla ohjattu. Itsehoito on laajempi ja epämääräisempi käsite, sanoo Kansallisen allergiaohjelman vastuuhenkilö, emeritusprofessori Tari Haahtela.

Ohjeet on laadittu sellaisia potilaita varten, joilla on jo diagnoosi ja lääkkeet. Lääkäri tai hoitaja ohjaa lääkkeiden oikeaan käyttöön niin, että potilas osaa ja uskaltaa pysäyttää oireiden pahenemisen alkuunsa. Ohjeiden avulla tilanteen pahentumisen voi parhaimmillaan välttää.

– Näin vähennetään niin inhimillistä kärsimystä kuin terveydenhuollon kustannuksia. Myös poissaolot työstä vähenevät. Anafylaksiassa omahoito voi pelastaa hengen.

Astman ja allergian ohjatun omahoidon ohjeet ovat osa Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 työtä. Ohjeet ovat asiantuntijajoukon laatimia.

– Kehotan lääkäreitä tutustumaan ohjeisiin. Olemme huomanneet, että terveydenhuollon ammattilaisten antamat neuvot voivat olla hyvin erilaisia. Näihin ohjeisiin on haettu yhtenäisyyttä ja konsensusta. Ohjeen voi tulostaa potilaalle tai hänet voi neuvoa nettisivulle.

Ohjeet löytyvät nyt kootusti verkosta

Ohjeissa kuvataan, mitkä oireet ennakoivat tilanteen pahentumista.

– Potilaat ovat erilaisia. Toiset huomaavat pienetkin muutokset, toiset tarvitsevat apua oireiden tunnistamisessa. Viruksen aiheuttama hengitystieinfektio on astman tärkein pahentaja. Potilaalla on 2–3 päivää aikaa aloittaa lääkitys tai lisätä sitä ja säästyä jopa ensiapukäynniltä.

Haahtela kuvaa, että potilas saa ohjeiden avulla vahvistusta siitä, miten käyttää lääkkeitä tehokkaasti ja turvallisesti ja missä vaiheessa on syytä hakeutua lääkäriin.

Haahtela toteaa, että ohjattu omahoito on todettu päteväksi menetelmäksi estää astman ja nuhan haittoja sekä anafylaksiaa. Muiden allergisten oireiden osalta tutkimusnäyttöä on vähemmän.

Ohjeet on laadittu kymmentä oirekokonaisuutta varten. Ne ovat aikuisten ja lasten astma, allerginen nuha, allergiset silmäoireet, aikuisten ja lasten atooppinen ihottuma, käsi-ihottuma, urtikaria, angioödeema ja anafylaksia.

Ohjeet koottiin verkkoon vuosi sitten, jotta ne olisivat laajasti saatavilla. Ne löytyvät Allergia-, iho- ja astmaliiton sekä Filhan sivuilta.

Estä allergisen nuhan paheneminen

Esimerkki ohjatun omahoidon ohjeista:

• Käytä antihistamiinia säännöllisesti.

• Jos antihistamiini ei yksin auta, lisää lääkitykseen nenään sumutettava kortisoni 1–2 kertaa päivässä.

• Jos käytät jo kortisonisumutinta pitkäaikaiseen hoitoon, kaksinkertaista sen annos 1–2 viikon ajaksi.

• Käytä nenää nopeasti avaavaa dekongestanttia päivittäin enintään viikon ajan. Hoitojakson voi uusia, mutta jatkuva käyttö voi pahentaa tukkoisuutta entisestään.

• Muista nenän limakalvon kostutus (suihkeet, tipat) ja huuhtelu (kannu).

• Mene lääkäriin, jos tehostettu hoito ei auta.

Lisää aiheesta

Maitosiedätyshoito on tehokasta kouluikäisillä IgE-välitteistä maitoallergiaa sairastavilla lapsilla
Oma työ kehittyi tutkimuksen avulla
Kun vauvan vatsa vaivaa

Kirjoittajat
Hertta Vierula
hertta.vierula@laakarilehti.fi

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Valvira muuttaa linjaustaan opintojen kymmenen vuoden keston tulkinnassa

Jatkossa opinnot luetaan alkaneeksi vasta kyseiseen ammattiin johtavien opintojen alusta.

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin työskentelevän monessa työpisteessä.

Kolumni
Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.

Tieteessä
Väitös syntyi kiinnostuksesta aivoihin ja musiikkiin

Aleksi Sihvonen tutki aivoinfarktin jälkeistä musiikin ymmärtämisen katoamista

Ajassa
Avoimuus suojaa työkuormalta

Lääkärien ammattikunta tarvitsee erilaisia persoonallisuuksia, sanoo Heikki Ahtola.

Keskustelua
Häpäisykulttuurin kierre on katkaistava

Anneli Larmo pohtii, mikä saa kohtelemaan nuorempia kollegoita huonosti.