Työstressi lyhentää työuria merkittävästi
Työstressiä kokevilla kuntatyöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna työntekijöihin, jotka eivät koe työstressiä.
Epäsuhta työn vaatimusten ja omien vaikutusmahdollisuuksien välillä sekä vähäiseksi koettu työn palkitsevuus suhteessa työssä tarvittavaan ponnisteluun jopa kaksinkertaistivat työkyvyttömyyseläkeriskin. Näin toteaa LL Anne Juvani väitöstutkimuksessaan.
Työstressiä kokevilla kuntatyöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna työntekijöihin, jotka eivät koe työstressiä.
Enimmillään 9 vuoden seurannan aikana 9 prosenttia työntekijöistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle: 4 prosenttia tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja 2 prosenttia mielialahäiriöiden vuoksi.
Riskin kaksinkertaistuminen näkyi myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielialahäiriöistä johtuvissa eläkkeissä. Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen puolestaan pienensi työkyvyttömyyseläkeriskiä.
Juvani selvitti väitöskirjatutkimuksessaan kolmen merkittävän työstressitekijän – epäsuhdan työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välillä, vähäiseksi koetun työn palkitsevuuden suhteessa ponnisteluihin sekä epäoikeudenmukaiseksi koetun johtamisen – yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeisiin lähes 70 000 suomalaisen kunta- ja sairaalatyöntekijän joukossa.
Työstressin aiheuttajiin syytä puuttua
Työstressiä arvioitiin paitsi oman arvion perusteella myös objektiivisemmin työpaikkakohtaisten keskiarvojen avulla. Eläketiedot ja osallistujien terveydentilaan liittyvät taustatekijät kerättiin kansallisista rekistereistä.
Juvani huomauttaa, että työkyvyttömyyseläke on yksilötasolla merkittävä tekijä, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen, talouteen ja sosiaalisiin suhteisiin.
– Työstressin hallitsemiseksi on perinteisten stressinhallintakeinojen rinnalla syytä aktiivisesti arvioida ja tarvittaessa korjata työstressiä ylläpitäviä työn piirteitä, kuten vaikutusmahdollisuuksien puutetta ja työpanoksen suhteen vähäiseksi koettua työn tyydyttävyyttä. Myös työetujen, kuten palkan, työn pysyvyyden ja etenemismahdollisuuksien ja työstä saadun tunnustuksen, on oltava oikeassa suhteessa työpanokseen.
Juvani korostaa, että työstressin hallitseminen vaatii työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyötä.
LL Anne Juvanin väitöskirja Work-related stress and disability pension tarkastetaan Turun yliopistossa 4.5.2018.
Kuva: Panthermedia
