Uhkaako lääkäreitä työttömyys?

Jos koulutusmäärät eivät muutu, työmarkkinoille tulee 2020-luvun lopulla vuosittain ainakin 400 lääkäriä enemmän kuin sieltä lähtee.

Lääkäriliitto on huolestunut siitä, riittääkö kaikille valmistuville lääkäreille työtä myös tulevaisuudessa.

Lääkärien koulutusmääriä on lisätty viime vuosina. Nyt uusia opiskelijoita otetaan tiedekuntiin yhteensä 750 joka syksy.

Samaan aikaan lääketieteen opiskelu ulkomailla on lisääntynyt voimakkaasti. Viime lukuvuonna jo noin tuhat suomalaista opiskeli lääketiedettä muualla kuin Suomessa.

– Kun mukaan lasketaan ulkomailla opiskelleet, uusia lääkäreitä tulee jatkossa työmarkkinoille ainakin 900 vuosittain, arvioi Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Lähivuosina uusia lääkäreitä tarvitaan paljon, koska suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. 2020-luvun puolivälin jälkeen lääkäreitä jää kuitenkin eläkkeelle aiempaa vähemmän, noin 500 vuodessa.

– Siinä on aikamoinen epäsuhta, jos lääkäreitä tulee joka vuosi työelämään 400 enemmän kuin heitä sieltä lähtee. Meillä on iso huoli siitä, riittääkö kaikille töitä, Halila toteaa.

Jos lääkäreitä on työmarkkinoilla liikaa, vaikeinta työpaikan saaminen on vastavalmistuneille lääkäreille. Myös erikoistumispaikan löytäminen voi olla kiven alla.

– Meidän tulisi vähentää lääkärien koulutusta korkeintaan 600 opiskelijan tasolle. Resursseja tulisi siirtää peruskoulutuksesta erikoistumiskoulutukseen, Halila esittää.

Ennustaminen on vaikeaa

Myös ylilääkäri Teppo Heikkilä STM:stä näkee, että lääkärikoulutuksen tarvetta tulisi arvioida kriittisesti lähivuosina. Hänen mukaansa lääkärien työllisyys ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kysymys, kuin miltä se ehkä näyttää.

– Ainoa kerta, jolloin Suomessa on ollut aidosti lääkärityöttömyyttä, liittyi 1990-luvun lamaan. Lääkärien työllisyys onkin tiiviissä kytköksissä siihen, kuinka paljon yhteiskunnalla ja yksityisillä ihmisillä on varaa käyttää terveydenhuoltoon.

Heikkilä huomauttaa, että hoidon tarve tulee kasvamaan voimakkaasti tulevina vuosina, kun väestö ikääntyy. Toisaalta lääkäreitä jää seuraavien 5–10 vuoden aikana paljon eläkkeelle.

– Tästä näkökulmasta lääkärikoulutuksen lisäykset ovat olleet perusteltuja.

Tulevan lääkäritarpeen arviointia hankaloittaa Heikkilän mukaan moni asia. Emme tiedä, lisääkö vai vähentääkö uusi teknologia tulevaisuudessa lääkärien tarvetta. Toisaalta on vaikea ennustaa, lisääntyykö opiskelu ulkomailla entisestään tai palaavatko nämä lääkärit valmistuttuaan Suomeen.

– Tällä hetkellä en ole kovin huolissani siitä, että lääkäreitä olisi jäämässä Suomessa työttömäksi. Asiaa pitää kuitenkin seurata tarkasti yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, joka päättää koulutusmääristä, Heikkilä pohtii.

Hannu Halila muistuttaa, että yhteiskunnan tavoitteena on pikemmin hillitä kuin kiihdyttää sote-kustannusten kasvua.

– Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa työt tulisi tehdä aiempaa pienemmällä porukalla, hän huomauttaa.