Vain joka sadas suomalainen katsoo työnteon edistävän terveyttään

Eurooppalainen työoloanalyysi on osoittanut, että olemme vielä kaukana tavoitteesta saada ikääntyvälle ihmiselle hyvä työympäristö. Tosin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa työolot ja työviihtyvyys ovat selvästi muuta Eurooppaa parempia.

Professori

Juhani Ilmarisen

- Senioreilla on hyvät edellytykset jatkaa työelämässä pidempään, mikäli heidän osaamistaan vain pidetään ajan tasalla. Meillä ei todellakaan ole varaa haaaskata ikääntyvien työntekijöiden työpanosta, Ilmarinen painottaa.

Suurimmat haasteet hän näkee johtamisen kehittämisessä.

- Tärkeintä on johtajan oma suhtautuminen ikääntymiseen. Jos hänelle ikääntyminen merkitsee vain rajoituksia, hän näkee vain ne, eikä pysty arvostamaan ikääntymisen tuomaa kokemusta ja kykyä suurempien kokonaisuuksien hallintaan.

- Seniorit arvostavat sitä, että esimies osallistuu yhteiseen tekemiseen tukemalla muita, olemalla osa tiimiä. Hän myös pistää itsensä likoon ja vahvistaa yhteistoiminnallista työtapaa, Ilmarinen toteaa kirjassaan.

Onnistuessaan hyvä esimies tukee työntekoa, ja johtajuuden ja työilmapiirin on tutkimuksissa havaittu suoraan vaikuttavan myös työn tulokseen ja yrityksen tuottavuuteen.

Ilmarinen puhuu hienotunteisesti senioreista ja ikääntyvistä työntekijöistä. Miksei suoraan vanhoista?

- Ikääntyvän työntekijän määrittely kansainvälisissä tutkimuksissa alkaa 45 ikävuodesta ylöspäin, Ilmarinen huomauttaa. 45-vuotiasta ei siis voi vielä sanoa vanhaksi työntekijäksi.

Tutkimuksellisesti mielenkiintoinen on myös tieto siitä, että 1,3 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei työ edistä heidän terveyttään. Eikö nykyisten irtisanomisten aikakaudella voisi ajatella, että työssä olo verrattuna työttömyyteen on huomattavasti terveellisempää?

- Tässä kohtaa kyllä ajattelen, että tutkimusten kysymyksenasettelu on vaikuttanut vastauksiin. Kun on kysytty hyvän työelämän kriteereitä, työn arvoa sinänsä ei välttämättä ole osattu täysin arvioida, Juhani Ilmarinen sanoo.