Vakavien sairauksien hoito melkein yhtä tehokasta Helsingissä ja Oslossa
Tutkimuksessa selvitettiin, miten sydäninfarktin, aivoinfarktin ja lonkkamurtuman hoito ja potilaiden selviytyminen eroavat Helsingissä, Oslossa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa.
THL:n ja Oslon yliopiston tutkimuksen mukaan Helsingissä sydäninfarktin saanut on todennäköisemmin hengissä vuoden kuluttua sairastumisesta kuin Oslossa sairastunut. Helsingissä noin 10 prosenttia sydäninfarktin saaneista potilaista oli vuoden päästä kuollut. Oslossa vastaava lukema oli noin 12 prosenttia. Koko maata koskevassa vertailussa sydänkohtauspotilaiden kuolleisuus oli Suomessa kuitenkin 2–4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Norjassa.
– Ero saattaa johtua siitä, että potilasjoukko ei ole täysin vertailukelpoinen. Helsingissä mukana ovat vain Helsingin yliopistollisen sairaalan potilaat, jotka ovat nuorempia kuin Oslossa. Helsingissä vanhemmat infarktipotilaat on hoidettu terveyskeskuksessa eivätkä ole mukana tarkastelussa. Koko maata koskevassa vertailussa potilaat ovat paremmin vertailtavissa, kertoo THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen.
Myös aivoinfarktipotilaiden kohdalla Helsingin lukemat olivat Osloa paremmat. Helsingissä aivoinfarktin saaneista noin 12 prosenttia oli kuollut vuoden kuluttua sairastumisesta, Oslossa noin 14 prosenttia.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten sydäninfarktin, aivoinfarktin ja lonkkamurtuman hoito ja potilaiden selviytyminen eroavat Helsingissä, Oslossa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Tarkempi vertailu tehtiin Helsingin ja Oslon välillä. Aineisto koskee vuosia 2009–2014.
Aivoinfarktin hoidon kulut kasvaneet Helsingissä
Tutkimuksen mukaan vuoden 2012 jälkeen aivoinfarktin hoidon kulut Helsingissä alkaneet nousta selvästi, Oslossa eivät.
Häkkisen mukaan syynä tähän on se, että Helsingissä erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt nopeasti.
Enemmän kotihoitoa Oslossa
Merkittäviä eroja Helsingin ja Oslon välillä oli potilaiden saamassa kotihoidossa.
Oslossa kotihoito kävi aivoinfarktipotilaan luona vuoden aikana noin 70 kertaa, Helsingissä 30.
Häkkisen mukaan Oslossa kotihoidon suurempi käyttö aivoinfarktipotilailla oli yhteydessä vähäisempään laitoshoitoon.
Lonkkamurtumapotilaiden kohdalla erot kotikäynneissä ovat sen sijaan tasoittuneet. Vuonna 2013 potilaan luona käytiin Helsingissä noin 95 kertaa, Oslossa noin 115 kertaa.
Oslossa kaikissa kolmessa sairaudessa potilaat kävivät lisäksi Helsinkiä useammin perusterveydenhuollon lääkärillä. Helsingissä potilaat kävivät useammin sairaalan poliklinikoilla, joiden kustannukset ovat yleensä perusterveydenhuoltoa suuremmat.
Kohti halvempaa hoitoa
Tutkimuksen taustalla ovat hoitokäytäntöjen muutokset. Oslossa tehtiin vuonna 2012 uudistus, jolla pyrittiin siirtämään potilaat aiempaa nopeammin erikoissairaanhoidosta edullisempaan hoitoon.
Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa otettiin vuonna käyttöön 2007 sakkomaksu, jos kunta ei pystynyt siirtämään potilasta muuhun hoitopaikkaan. Tästä luovuttiin 2009, mutta maksu palautettiin 2011, koska hoitoajat erikoissairaanhoidossa kasvoivat.
Uudistusten ansiosta esimerkiksi lonkkamurtumapotilaiden sairaala olo erikoissairaanhoidossa lyheni molemmissa kaupungeissa.
Kaikkiaan Helsingin ja Oslon väliset erot lonkkamurtuman hoidossa pienentyivät 2009–2014.
Kuva: Panthermedia
