Yhä useampi nuori saa psykiatrisen tai neurokehityksellisen diagnoosin
Erikoissairaanhoidon käyntien ja diagnoosien määrät lisääntyivät erityisesti tytöillä.
Valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa vertailtiin vuosina 1987 ja 1997 syntyneitä ikäluokkia. Diagnoosin saaneiden tyttöjen osuus oli vanhemmassa ikäluokassa 10 prosenttia ja nuoremmassa 15 prosenttia. Vuonna 1987 syntyneistä pojista kuusi prosenttia ja 1997 syntyneistä yhdeksän prosenttia sai diagnoosin.
Luvuissa on huomioitu ikäluokkien kaikki erikoissairaanhoitoon 12–18-vuotiaina ohjautuneet nuoret.
Määrällisesti eniten yleistyivät masennus- ja ahdistusdiagnooseihin liittyvät erikoissairaanhoidon käynnit tytöillä. Ikäluokkaan suhteutettuna eniten lisääntyivät tyttöjen mielialahäiriöihin ja ahdistukseen liittyvät diagnoosit.
Tutkimusta Turun yliopistossa johtaneen lastenpsykiatrian professorin Andre Souranderin mukaan tutkimus ei kerro suoraan psykiatristen ongelmien lisääntymisestä.
Hänen mukaansa tutkimus viittaa siihen, että kynnys hakea apua on madaltunut ja avun hakemiseen liittyvä stigma on vähentynyt.
Tutkijat arvioivat, että mielenterveyspalvelujen kasvavaan kuormitukseen tulisi vastata kehittämällä erityisesti varhaisen tunnistamisen ja matalan kynnyksen toimintamalleja perusterveydenhuoltoon.
Toisaalta merkittävä ryhmä nuoria jää tällä hetkellä vaille erikoissairaanhoitoa, sillä järjestelmä ei tunnista itsemurhariskissä olevia nuoria tarpeeksi kattavasti. Itsemurhan tehneistä alle kolmannes oli ollut erikoissairaanhoidossa itsemurha edeltävien kuuden kuukauden aikana.
Turun yliopiston ja THL:n yhteistutkimuksen tulokset on julkaistu tiedelehti Lancet Psychiatryssa.
kuva: Fotolia
