Ymmärtääkö oikeuslaitos lapsen psyykkistä kehitystä?
– Nämä tiedot ovat hyvin vaihtelevia oikeuslaitoksessa, toteaa HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön osastonlääkäri Merja Oksanen.
Turun hovioikeus hylkäsi syytteen 10-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta, koska näyttö ei riittänyt todistamaan, että teko olisi tapahtunut vastoin tytön tahtoa tai pakottamalla.
HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö tekee paljon yhteistyötä syyttäjien kanssa. Onko oikeuslaitoksella tarpeeksi tietoa lapsen psyykkisestä kehityksestä, HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön osastonlääkäri Merja Oksanen?
– Kokemukseni mukaan nämä tiedot ovat hyvin vaihtelevia oikeuslaitoksessa. Lapsiin kohdistuviin rikoksiin erikoistuneilla syyttäjillä on kyllä paljon lasten asioihin liittyvää kokemusta ja koulutusta. Oikeuslaitoksessa on kuitenkin paljon syyttäjiä, joilla ei ole koulutusta lapsipsykologiasta. Tuomareille koulutusta antaneen oikeuspsykologian tohtorin, psykologi Julia Korkmanin mukaan tuomareiden osaaminen lapsen psyykkistä kehitystä koskevissa asioissa on sattumanvaraista ja hyvin vaihtelevaa.
Miten tuomarien ja syyttäjien tietoa lasten psyykkisestä kehityksestä voitaisiin lisätä?
– Toivottavasti sekä syyttäjien että tuomareiden lasten psyykkistä kehitystä koskevaan koulutukseen satsattaisiin nykyistä enemmän. Korkman myös suosittaa, että tuomarit erikoistuisivat nykyistä vahvemmin lapsia koskeviin tapauksiin.
Mikä on asiantuntijatodistajien merkitys?
– Mielestäni on hyvä asia, että oikeuslaitos voi pyytää asiantuntijatodistajia. Asiantuntijatodistajiksi menevien lääkärien ja psykologien tehtävä on tuoda tietoa lapsipsykologiasta oikeuslaitokselle. Oikeuteen kannattaa mennä hyvin valmistautuneena. Kokemukseni mukaan lääkäreistä voi tuntua hankalalta mennä asiantuntijatodistajaksi, mutta oikeuteen meno on kuitenkin tärkeää.
Missä iässä lapsi kykenee muodostamaan oman tahtonsa?
– Tämä ikä vaihtelee. Kokemukseni mukaan seksuaalirikoksen uhriksi joutuu hyvin usein lapsi, jolla on haasteita sosiaalisissa tai älyllisissä taidoissa. Silloin on vaikea sanoa, mihin lapsen olisi pitänyt kyetä. Erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa, joissa ei vaadita pakottamista, aikuinen voi saada lapsen käsittämättömän hyvin mukaan toimintoihin.
Kuva: Panthermedia
