Kommentti

Miten poistaa vaikuttamattomat interventiot?

Kokonaistaloudellisuuden käsitteestä tulee tekijä, joka vaikuttaa lääkärin päätöksentekoon.

Ilona Autti-Rämö
Kuvituskuva 1

Vaikuttamattomat hoidot kuluttavat terveydenhuollon rajallisia resursseja, mutta ennen kaikkea vaarantavat potilasturvallisuuden. Hyvän lääkärin tunnistaa siitä, että hän pyrkii vahvistamaan potilaan voimavaroja, ei medikalisoimaan ja vahvistamaan sairaudentuntoa. Hyvän kirurgin tunnistaa siitä, että hän tietää, milloin leikkaus ei ole vaihtoehto.

Sotessa onkin tärkeä varmistaa, että potilasta ei palvella kuin kaupassa. Palveluntuottajan on taattava, että potilas saa lääketieteelliseen tarpeeseen vaikuttavan hoidon. Ylidiagnostiikka, ylihoito sekä vaikuttamattomat hoidot on tunnistettava ja niiden tarjoajaa ei tule valita maakunnan palveluntuottajaksi.

Sekä STM:n palveluvalikoimaneuvosto että Duodecimin Käypä hoito ovat viime vuonna pohtineet, miten vaikuttamattomaksi osoittautuvat, mutta terveydenhuoltoon usein lujasti implementoituneet menetelmät saadaan pois käytöstä. Samaa mietimme Finohtassa jo reilu 10 vuotta sitten, silloin erityisesti opportunististen seulontaohjelmien osalta. Ongelma ei ole määrältään eikä erityisesti kustannuksiltaan pieni ja odotukset niin Palkon kuin Käypä hoidon Valitse viisaasti -suositusten osalta ovat suuret.

Nämä uudet hoitoja poissulkevat suositukset parantavat terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta sekä vähentävät kustannuksia vain, jos ne otetaan käyttöön. Tähän ei toistaiseksi ole riittävää ohjausmekanismia. Luottamus käsitteeseen "professio hoitaa" on koetuksella, jos julkisella puolella poissuljettavat toimenpiteet on mahdollista saada yksityisellä puolella. Kyse ei ole vain sairausvakuutuskorvausten väärin kohdistamisen riskistä vaan isommasta ongelmasta – saadaanko tutkimusnäyttö turhista ja vaikuttamattomista hoidoista siirrettyä niin julkisen kuin yksityisen terveydenhuollon toimintaan eli omavalvonta toimimaan.

Lue myös

Sote tulee muuttamaan paitsi terveydenhuollon rakenteita, myös sen sisältöä. Vielä ei ole tietoa, millaiseksi julkisin varoin rahoitettu palveluvalikoima tulee muotoutumaan, mutta selvää on, että sen sisältöä tullaan ohjaamaan nykyistä vahvemmin. Professionaalisen autonomian käsite tulee myös muuttumaan. Jo nyt on ilmeistä, että professionaalisen autonomian säilyminen velvoittaa kustannusvaikuttavien vaihtoehtojen valintaan. Myös kokonaistaloudellisuuden käsitteestä tulee tekijä, joka vaikuttaa lääkärin päätöksentekoon. Professionaalinen autonomia tarkoittaa vastuun kantamista, ei vallan käyttöä.

Dosentti Ilona Autti-Rämö on Kelan johtava ylilääkäri ja pohtii palstalla toiminnan ja päätösten perusteita.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030