TEPA:lta raportti Yksityissektori otettava mukaan terveydenhuollon suunnitteluun

Yksityistä terveydenhuoltoa edustava Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt, TEPA ry, ehdottaa terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi uutta, täydentävää suunnittelukierrosta, johon osallistuisivat myös yksityissektorin ja ns. kolmannen sektorin edustajat. TEPA julkisti Yksityisen terveydenhuollon suuntaviivat -raporttinsa, jota se luonnehtii yksityissektorin vastaukseksi sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatimille terveydenhuoltoa koskeville kehittämissuunnitelmille. Järjestö katsoo yksityissektorin tulleen syrjäytetyksi näiden suunnitelmien valmistelusta.

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 13/98 julkaistussa artikkelissa Molander P ym. Sisäsynnytintulehduspotilaiden akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopia (s. 1487-1491) on kaksi kuvaa vaihtanut paikkaa. Julkaisemme ohessa kuvat oikeiden kuvatekstien yhteydessä.

...kolme naista kutiaa

Kuvissa on kolme iäkästä, kutisevaa naista. Jos yhden diagnoosi menee väärin, kutisijoita on pian lisääkin. Yhdellä potilaalla on väärä flunssalääke. Yhdellä on sitkeä kutinatauti, joka ei syömisistä piittaa, eikä sitä saa toiselle siirretyksi. Kenet haluaisit tutkia rukkaskäsin? Tähänkin vastaus löytyy sivulta 1707.

Raimo Suhonen

Miehen suru - suunnaton ja sanaton

Myytit auttavat surevaa miestä käsittämään käsittämätöntä ja tekevät surusta siedettävämmän. Lapsen kuolemaan liittyy aina syyllisyys, vaimon kuolema voi muuttaa täydellisesti miehen roolin ja äidin kuolema vaikuttaa mieheen läheisemmän tunnesuhteen vuoksi eri tavoin kuin isän, jonka kuolemaan liittyy surua syvempää kokemusta poissa olemisesta ja kohtaamattomuudesta.

Matti J. Kuronen

Kun potilaalla on paniikkihäiriö

Yleislääkäri kohtaa paniikkihäiriöpotilaan yleensä tämän tullessa päivystykseen akuutin paniikkikohtauksen vuoksi tai muuten vastaanotolle somaattisten oireiden pelästyttämänä. Suuri osa näistä potilaista voi myös jäädä yleislääkärin hoitoon. Ymmärtävä ja paneutuva suhtautuminen potilaaseen on hoidon onnistumisen perusta. Osalle lieviä oireita saavista jo pelkkä diagnoosi ja tiedon saaminen saattavat olla riittävä hoito. Lääkehoitoon turvaudutaan, jos oireet itsepintaisesti jatkuvat, ja tällöinkin on rinnalla oltava tukea antava hoitosuhde tai psykoterapia.

Erkki Äärelä

Kipu, suru ja kokonaisvaltainen auttamiskäsitys

Ihmiset puhuvat kivusta lääkärin kanssa, kun taas surusta, uskosta, toivosta ja rakkaudesta keskustellaan papin kanssa. Vaikka näillä käsitteillä ei ole yhtä täsmällistä sisältöä kuin kivulla, ne ovat sekä autettavan että auttamisen kannalta merkittäviä asioita. Kivun ja surun käsitteleminen on osa ihmisen elämänhallintaa, joka on vain osittain rationaalista, tahdonvaraista tai tiedostettua. Autettavalla on oma näkökulmansa, oma käsitys itsestään ja vaivoistaan. Miten eri auttajat siihen liittyvät? Miten kukin heistä ymmärtää autettavan ongelmat?

Voitto Huotari

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 8/98 Lotta Salmisen ja Hanna Tähden artikkeliin Lääkkeiden anto lasiaiseen on päässyt pujahtamaan virhe. Kuvan 1 kuvatekstissä sivulla 818 lasiaiseen kerralla ruiskutettava volyymin pitäisi olla 20-50 myyl, ei millilitroja. Pahoittelemme virhettä.

Koko orkesteri - mutta kuka soittaa mitä?

Virukset, bakteerit ja sienet voivat aiheuttaa ihotauteja. Kuvissa on näiltä mikrobeilta jokaiselta jotakin, aivan tavallisia tauteja. Tunnet periaatteessa ne kaikki, mutta katso kuitenkin sivu 1272.

Raimo Suhonen

Mervi Naakka-Korhonen tutki kotikonstit lapamadon häätämiseksi Eroon kansallisloisesta

Suomalaisten yleisin sisusmatolaji on leveä heisimato eli lapamato (Dis-phyllobothrium latum). Vielä tämän vuosisadan alussa Pohjois-Karjalassa lapamato oli lähes kaikilla, joten siihen suhtauduttiin keveän myönteisesti. Toisen maailmansodan jälkeen havahduttiin näkemään tuon "suomalaisen lääketieteen kansalliseläimen" aiheuttamat terveydelliset ja kansantaloudelliset haitat. Yhtäkkiä oltiinkin tekemisissä väestöä kalvavan biomedikaalin taudin kanssa. Mervi Naakka-Korhosen folkloristiikan piiriin kuuluva väitöskirja Vaivasta taudiksi - Lapamatoon liittyvä kansanparannus erityisesti pohjoiskarjalaisen aineiston valossa käsittelee lapamatohäätöä etnomedisiinan, kansanlääkinnän, vähimmin tutkitun sektorin, perheparannuksen, kannalta.

Irmeli Tanttu Porkka

Lääkäreiden kokemukset syöpädiagnoosin kertomisesta

Suomen Syöpäpotilaat ry järjestää valtakunnallisen tiedotus- ja koulutuskampanjan Yksin. Yhdessä. Kampanja pyrkii vähentämään syöpään liittyviä ennakkoluuloja, rohkaisemaan syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sekä tukemaan terveydenhuollon ammattilaisia. Syöpäpotilaan kohtaaminen ja hoitaminen on vaativa ja puhutteleva tehtävä. Erityisesti syöpädiagnoosin kertominen on sekä potilaalle että lääkärille merkittävä, mutta vähän tutkittu tapahtuma.

Sivuvaikutusten sivuvaikutuksia

Ilmiötä voisi myös kuvata Pharmaca Fennica -ilmiöksi. Nyttemminhän tämä hyvin käyttökelpoinen, tietämäni mukaan Olli P. Heinosen alunperin keksimä ja sittemmin lääketehtaiden yhteiskäyttöön ottama idea yhdestä ainoasta vuosittaisesta kalenterista kaikkien niiden lukuisien kalentereitten sijaan, joita aikaisempien vuosikymmenten lääkäreille Suomessa läheteltiin, on erittäin toimiva ja hyvä.

Pekka Vuoria

Potilaslakiin säännös terveydenhuollon eettisestä neuvottelukunnasta

Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan perustamisesta.

Eutanasia onkologien näkökulmasta

Eutanasian kannattajat perustelevat usein kantaansa syöpäpotilaiden sietämättömien kärsimysten lopettamisella. Valtakunnallisilla onkologiapäivillä tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin vain 11 % suomalaisista syöpäspesialisteista oli kyselyä edeltäneen vuoden aikana kohdannut aktiivista eutanasiaa haluavan potilaan. Selitys näin pienelle luvulle voi olla hyvä oireenmukainen hoito ja mahdollisesti kipusädehoidon käyttö. Suurin osa onkologeista suhtautui syöpäpotilaan aktiiviseen eutanasiaan kielteisesti riippumatta siitä, oliko heillä kokemusta eutanasiaa haluavista potilaista vai ei.

Heikki Joensuu

...vain yksi paranee

Jalkapohjan sitkeä nahka kestää melkein mitä vain. Kun siihen tulee tauti, sekin on sitkeä. Kuvissa on 3 potilasta, joista yhdellä on tekovika, johon ei ole kunnollista hoitoa. Yhdellä on hoitoa totteleva infektio. Yhdelle kannattaa tehdä epikutaanitestit. Ellei niissä löydy ratkaisua, hänelle valkenee lääketieteen yksi vajavaisuus. Sivulta 848 voit katsoa, mitä ihotautilääkäri tällaisille jaloille voi tehdä tai jättää tekemättä.

Raimo Suhonen

Balint-ryhmänohjaajat

Balint-ryhmät ovat lääkäreiden perinteisin työhönohjausmuoto. Työtapa on kehitetty erityisesti yleislääkäreiden ja työterveyslääkäreiden tarpeisiin, mutta se soveltuu myös sairaalalääkärille ja yksityisvastaanottoa pitäville spesialisteille.

Huumeongelmaisten hoitoon tarvitaan sekä rahaa että uutta asennetta

Huumeongelman kasvusta on puhuttu jo joitakin vuosia. Huumepotilaiden hoidon järjestyminen kuitenkin kangertelee yhä. Ongelmina ovat voimavarojen puute ja suunnittelemattomuus, mutta myös asenneongelmat: huumeiden käyttäjien hoito ei ole terveydenhuollon prioriteettijärjestyksessä kovinkaan korkealla. Näin arvioitiin Lääkäriliiton, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen järjestämässä seminaarissa tammikuun lopulla.

...mutta ota huulesta pala

Kuvien potilaista yhdellä on histopatologisesti selvä okasolusyöpä, yhden eksiisionäytteestä löytyi puoli vuotta aiemmin aurinkokeratoosi, mutta nyt uusiutuneesta huulimuutoksesta alkava okasolusyöpä. Yhden potilaan PAD on solaarikeiliitti. Tässä voit yrittää arvailla diagnooseja kuvista, mutta tällaisten huulimuutosten hoitoratkaisun on perustuttava koepalaan, joskus useampaankin. Biopsia kertoo totuuden vain siitä kohden ja sillä hetkellä, mistä ja kun sen otat. Mm. koepalatuloksia voit katsoa sivulta 457.

Raimo Suhonen

Romani terveydenhuollon asiakkaana

Romanikulttuuri on ollut osa suomalaista yhteisöä jo yli 400 vuotta, mutta jokapäiväisissä asioissa havaitsee, kuinka vähän sitä edelleen valtaväestössä tunnetaan.

Ansa Ojanlatva

Suomi yhtenä kielenä Kielenkehityksen tutkiminen ja kielenkäytön arviointi

Yhteiskunnan muuttuminen yhä monikulttuurisemmaksi ja monikielisemmäksi on Suomessakin yhä selvemmin näkyvä suuntaus. Mutta mitä kaksi- tai monikielisyys merkitsee yksilön kannalta ja miten kielenkehitystä on arvioitava, kun kieliä on useita? Vieras- ja monikielisten lasten kieltä ja puhetta arvioitaessa on muistettava, että normaalin ja poikkeavuuden määritelmä on kulttuurikohtainen. Kommunikoinnin erilaisuutta sinänsä ei saa leimata häiriöksi. "Muita kieliä osaamatta emme voi ymmärtää toisten vaikenemista."

Tarja Kukkonen

Kulttuuritekijät terveydenhuollossa

Suomessakin on alettu puhua eri kulttuureiden kohtaamisesta. Terveydenhuoltoalalla se merkitsee meille vieraiden terveys- ja sairauskäsitysten kohtaamista. Afrikkalaisessa kulttuurissa terveyden ja sairauden sosiaaliset ulottuvuudet ilmenevät ihmisen suhteessa muihin ihmisiin ja omaan yhteisöönsä. Itämaisten kulttuurien mukaan ihmisen todellisuus rakentuu eri tasoista, jotka yhdessä muodostavat pelastuksen tien korkeimmalle tasolle. Erilaisia kulttuurisia symbolijärjestelmiä edustavien ihmisten kohtaaminen on kiehtova ja haastava prosessi, josta on hyötyä symboleihin liittyvien merkitysten ymmärtämisessä ja suhtautumisessa omiin kriittisiin ennakkokäsityksiin.

Raimo Harjula