Taiteen tekeminen omakohtaisena kokemuksena

Ihmisen henki ottaa täällä joutilaisuuden kylvyn, jolle antavat aromiansa kaipuu ja halu.

Pirjo Jokela

CP:n tavoitteet puheenjohtajuuskaudella 2000-2001

Toiminnanjohtaja Markku Äärimaan puheenjohtajuus alkoi Euroopan lääkärikomiteassa CP:ssä vuoden alussa. Puheenjohtajan tehtävänä on kautensa alussa linjata järjestön tulevaisuuden linjoja ja toimintatapoja. Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista on kerrottu viime vuoden CP:n kokouksissa ja ne ovat saaneet hyvää palautetta jäsendelegaatioiden keskuudessa.

Markku Äärimaa

Kävijämäärä kasvoi selvästi Lääkäripäiville osallistui noin 3 400 lääkäriä

Lääkäripäivät järjestettiin tammikuun alussa 28. kerran. Niille osallistui tänä vuonna noin 3 400 lääkäriä kuuntelemaan noin 500 luennoitsijan esityksiä. Osallistujamäärä kasvoi viime vuodesta noin 400:lla. Kursseja ja kokouksia oli tänä vuonna 70.

Posterinäyttelyn palkitut

Lääkäripäivillä oli vanhaan malliin myös posterinäyttely, jossa esiteltiin lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä tutkimuksia sekä muita projekteja. Näyttely on kasvanut vuosi vuodelta, ja tänä vuonna oli mukana ensimmäistä kertaa myös opiskelijasarja.

Lääkäripäivät 2000 - parhaat luentolyhennelmät

Aiempien vuosien tapaan Lääkäripäivien 275 luentolyhennelmästä valittiin tänäkin vuonna kolme parasta. Valinnan kriteereinä käytettiin selkeyttä, luettavuutta ja käyttökelpoisuutta sekä hyödyllisyyttä työn kannalta.

Lääkäri ja toimittaja jutun juurilla Lääkäripäivillä

Lääkäripäivillä järjestettiin Lääkäri ja toimittaja jutun juurilla -kurssi, jossa tarkasteltiin mm. sitä, miltä journalismi näyttää lääkärin näkökulmasta.

Mika Vehkasaari

Lääkäripäivien avajaispuheet: Lääkärien täydennyskoulutukseen saatava järjestelmällisyyttä

- Jos yksittäisen kunnan lyhytnäköinen säästöbudjetointi tai teollisuushallin lainatakaus johtaa säästöihin terveydenhuollossa ja täydennyskoulutuksessa tai pelkkä lentolipun hinta asettaa kollegat eriarvoiseen tilanteeseen, niin voisiko ratkaisu olla valtakunnallinen rahoituspooli, koulutusrahasto tai säätiö tämän keskeisen alueen kattamiseen, ehdotti Lääkäriliiton ja Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja Kati Myllymäki Lääkäripäivien avajaispuheessaan.

Mika Vehkasaari

Kirja, joka teki minuun vaikutuksen

Vladimir ‹ Katkennut lento. Marina Vlady, WSOY 1988. Joskus kohtaamme lukukokemuksen, joka on tuore ja uusi jopa kerta toisensa jälkeen. Tekstissä täytyy tällöin olla jotain tavattoman elävää. Sain tämän kokemuksen jälleen lukiessani Marina Vladyn kirjaa Vladimir Vysotskista, nyt neljättä kertaa. Mutta kuka Vysotski oli, muistatteko?

Martti Rannikko

Suomen puheenjohtajuuskausi terveysasioissa onnistui hyvin

Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat kysymykset ovat asioita, joissa EU:n jäsenvaltioilla on oikeus itse päättää miten ne nämä palvelunsa kansalaisilleen järjestää. Ne kuuluvat jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan samalla tavalla kuin sosiaaliturvaa koskevat kysymykset. Kaikki terveyteen liittyvä ei silti ole kansallisesti päätettävissämme. Keskeisin asia, josta päätetään EU:ssa, ovat kansanterveyskysymykset. Tästä määrätään EU:n perussopimuksissa artikla 152:ssa, ns. kansanterveysartiklassa.

Virva Ojanperä-Kataja

Uuden vuosituhannen Lääkäripäivät osana jatkuvaa täydennyskoulutusta

Nykymuotoiset Lääkäripäivät järjestetään tammikuun toisella viikolla 28. kerran Helsingin Messukeskuksessa. Päivien vastuullisena järjestäjänä on Lääkäriliitto, joka vanhan perinteen mukaan toimii yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa.

Hannu Halila

Antti Marttila: TEO:n heikkous on toimenkuvan kapeus ja viraston pienuus

Jos Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen apulaisjohtaja Antti Marttila lähtisi puhtaalta pöydältä suunnittelemaan suomalaisen terveydenhuollon valvontaa, toteutukseen etsittäisiin aineksia naapurimaista:

Suvi Sariola

Filosofi Maija-Riitta Ollila kysyy: Miten terveydenhuolto voi muuttaa yhteiskunnan arvomaailmaa?

Filosofisesta etiikasta väitellyt valtiotieteiden tohtori Maija-Riitta Ollila on kysytty luennoitsija. Hän kiertää puhumassa ympäri maata ja luennoi lukuisista aihealueista. Kauppakorkeakoululla hän on luennoinut esimerkiksi argumentaarioteorioista sekä tieteenfilosofiasta ja johtamiskoulutuksessa liike-elämän arvoista. Työyhteisöille Ollila on puhunut mm. laadusta ja työn ilosta. Maija-Riitta Ollila on yksi tammikuun 2000 Lääkäripäivien Valokeilassa-luennoitsijoista.

Ulla Toikkanen

Toimittaja Ruben Stilleristä piti alun perin tulla lääkäri

- Lääkärien on melkein pieni pakko puuttua yhä vilkkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun sen takia, kun terveydenhoitojärjestelmää ajavat alas ihmiset eli ts. poliitikot, joilla ei ole mitään lääketieteellistä koulutusta. Tästä syystä ainoa tapa vaikuttaa on luoda poliitikoille paineita median kautta. Lääkäreiden kannattaa aktivoitua tässä asiassa, sillä kyse on aikapommista, sanoo toimittaja Ruben Stiller.

Mika Vehkasaari

Huippututkimus esittäytyy

Suomalaisen tutkimuksen huippuja esitellään Lääkäripäivillä Tutkimuksen eturintamassa -luentokokonaisuudessa torstaina 13.1.

Koulutus on elinehto

Anna Kattaisesta tuli ensimmäinen ilmoittautuja vuosituhannen ensimmäisille Lääkäripäiville

Ulla Järvi

Kohtauspaikkoja kollegoille

Koulutusannin rinnalla Lääkäripäivillä on aina hauskaa tavata tuttuja ja tutustua uusiin kollegoihin. Aikaa akkujen lataamiselle näissä merkeissä on hyvä jokaisen antaa itselleen. Seuraavassa vinkkejä kiinnostavista tutustumiskohteista ja kohtauspaikoista.

Marianne Jansson

Arkkiatri Nils Oker-Blomin töitä esillä Lääkäripäivillä

Arkkiatri Nils Oker-Blom kirjoittaa artikkelissaan Miksi veistän (1), että lääkärin ammatin valinta oli lapsesta pitäen hänelle selvää. Selvä ratkaisu oli myös tieteen pariin pyrkiminen opintojen aikana. Hänen joutumisensa taiteen harrastajaksi oli sitä vastoin pinnallisesti katsottuna sattumien sarjan tulos.

Teodora Oker-Blom, Kulttuuri

Äyräpään palkinto Pekka Saikulle

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpään palkinto myönnetään Lääkäripäivien yhteydessä professori Pekka Saikulle, joka on viime vuodet toiminut Kansanterveyslaitoksen Oulun osaston tutkimusprofessorina ja johtajana. Sitä ennen hän toimi lähes kolmekymmentä vuotta Helsingin yliopiston virusopin laitoksessa, jossa hänen klamydiatutkimuksensa käynnistyivät vuonna 1975. Vuoden 2000 alusta hänet on nimitetty Oulun yliopiston kliinisen mikrobiologian professoriksi.

Pohjola-palkinto Krister Höckerstedtille

Tämänvuotinen Pohjola-palkinnon saaja on professori Krister Höckerstedt HYKS:n Kirurgisesta sairaalasta. Palkinnon perusteena on Höckerstedtin uraauurtava työ elinsiirtokirurgian ja erityisesti maksansiirtojen kehittäjänä. Hän teki Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen maksansiirron vuonna 1982 ja tähän mennessä maksansiirtoja on kertynyt noin 340. Hänen julkaisutoimintansa sekä toimintansa alan kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä on poikkeuksellisen laajaa.

Maud Kuistilan palkinto Markku Mäelle

Maud Kuistilan muistosäätiö jakaa vuosittain Lääkäripäivien yhteydessä 50 000 markan palkinnon ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämistä ja edistämistä Suomessa. Vuoden 2000 palkinto myönnetään Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Markku Mäelle.