Miten lääketiede saavutti asemansa Suomessa

Lääketiede kehittyi Suomessa hitaasti alkaen 1640-luvulta. Kehittyessään se syrjäytti vähitellen kansan omat keinot sairauksien hoidossa. Syrjäyttäminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensinnäkin kirkko vastusti noituutta, johon kansanparannus suurelta osin perustui. Toiseksi lääkärit itse taistelivat asemastaan ja lääkärin ammatti professionaalistui sulkien muut ryhmät ulkopuolelle. Viimein kehittyivät tehokkaat diagnostiset menetelmät ja lääkkeet, joiden ansiosta kansa lopulta alkoi luottaa lääketieteeseen.

Mirja-Liisa Sassi Jouni Timisjärvi

Tiedon sanat, ymmärryksen kuvat Ymmärryksellisen ryhmätyönohjauksen erityispiirteitä

Suomalainen kulttuuri länsimaisen kulttuurin osana painottuu voimakkaasti tieteen tuottamaan kovaan, kategorisoituun tietoon. Tältä yksipuolistavalta vaikutukselta eivät voi välttyä sen osatkaan, kuten terveydenhoito ja sen osana psykiatria. Todellinen työn hallinta ja asiantuntijuus sisältää kuitenkin myös kokemuksesta syntyneen, mutta vaikeammin ilmaistavissa olevan osaamisen, ns. hiljaisen tiedon. Tämä artikkeli kuvaa käytännön menetelmiä, jotka lisäävät työryhmien mahdollisuuksia ottaa käyttöön hyödyntämättömät intuitiiviset resurssinsa, jotka avaavat uusia näkökulmia ulos ammatillisuuden henkisesti kuluttavista umpikujista.

Markku Siivola

Unet ja runot mielen rauhoittajina

Uneksumiskyvyn kehittyminen varhaisessa vuorovaikutussuhteessa äidin ja lapsen välillä on kiinteässä yhteydessä ruumiillisen minän kehittymiseen. Univalkokankaaksi kutsuttu unen struktuuri muodostaa pohjakerroksen, joka kokoaa kehittyneemmän symbolitason unikuvat yhteen. Psykodynaamisesti se edustaa ruumiillista minää sekä rauhaa ja tyydytystä tuovaa olotilaa. Unien kuvallisessa symboliikassa ruumiillisen minän alkuperäisiä muotoja esiintyy erilaisina pintoina ja maiseman korkeina muotoina. Myös runokielessä on tunnistettavissa näihin unisymboleihin verrattavia runokuvia.

Pirjo Saarinen

Aurinko armas hyötykäyttöön myös Afrikan sairaaloissa Burkina Fasossa on osaamista, mutta käyttöönotto kangertelee

Afrikan maissa pystytään parantamaan hygieenisiä oloja ja helpottamaan terveydenhuollon toimintoja ilmaisella ja runsaasti tarjolla olevalla energiamuodolla: auringolla.

Pirjo Kannisto

Suomalainen kansanlääkintä eilen ja tänään

Kansalaiset hakevat edelleen apua kansanparannuksesta ja kokevat hyötyvänsä siitä. Omista hoitomuodoistamme jäsenkorjaus on saunan ohella tällä hetkellä ehkä suosituin. Sanalla ja yrteillä parantaminen jatkuvat nekin. Perinteisten hoitomuotojen tehosta on vain vähän tutkimustietoa. Suomessakin tulisi tutkia omia parantamistraditioitamme ja opettaa niitä terveydenhuoltohenkilökunnalle, että ne osataan ottaa huomioon silloin, kun potilaat niihin turvautuvat.

Osmo Hänninen

Suomalais-unkarilais-eestiläinen lääkäriseura 70 vuotta

Suomen, Unkarin ja Viron kulttuurisuhteilla on pitkät perinteet. Myös lääketieteen alalla on ollut hedelmällistä yhteistyötä, joka alkoi jo kauan ennen sotia. Lääkärit ovat pitäneet jo 1930-luvulla tärkeänä sekä kulttuurillisia että tieteellisiä yhteyksiä Suomen, Unkarin ja Baltian maiden kesken. Eri kollegaryhmät ovat pitäneet yhteyksiä, kokouksia ja luennoitsijavaihtoa yllä omilla erikoisaloillaan yhä enenevässä määrin nykyäänkin.

Paavo Sillanpää

40. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 40. lääke-esittelijäkurssin huhti-elokuussa 2002. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Kansainvälinen seminaari oppimisvaikeuksista Finlandia-talolla

Seminaari Omin siivin oppimaan pidetään 6.-8-9.2002 Finlandia-talolla. Seminaariin odotetaan 500-700 osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Tarkoituksena on antaa vinkkejä ja välineitä, kuinka työskennellä erilaisen oppijan kanssa, niin lastentarhassa, koulumaailmassa kuin työelämässäkin, kuinka huomioida erilainen oppija ja tukea oppijan itsetunnon kehitystä.

Diagnostisen testin arviointi I

Artikkelisarjan aiemmassa osassa pohdittiin normaaliuden määritelmiä. Tässä katsauksessa kuvataan diagnostisen testin arviointia, kun on olemassa selvä hyväksytty normaaliuden määritelmä. Herkkyyden ja tarkkuuden avulla voidaan tarkastella testin ominaisuuksia, jotka ovat sairauden yleisyydestä riippumattomia ja siten yleistettäviä. Testille lasketut ennustearvot ovat riippuvaisia sairauden yleisyydestä ja siten harvoin yleistettävissä.

Matti Uhari

Valatilaisuudet Tampereella ja Turussa

Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa järjestettiin valatilaisuus 24.5.2002. Tilaisuuteen osallistuivat arkkiatri Risto Pelkonen, dekaani Pertti Kirkinen sekä Suomen Lääkäriliiton edustajana valan vastaanottanut erikoislääkäri Ari Palomäki.

39. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 39. lääke-esittelijäkurssin joulukuussa 2001-maaliskuussa 2002. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Kohti postmodernismia - ja sen yli

Modernin lääketieteen positivistista, rationalistista ja teknologista lähestymistapaa on arvosteltu siitä, että se unohtaa terveyden ja sairauden sosiaalisen ulottuvuuden ja parantamisen taidon. Toimisiko postmodernistinen teoriapohja paremmin lääketieteessä?

Pekka Leinonen

Vakavasti sairaan potilaan kuolemanpelko

Puhuttaessa vakavasti sairaasta tarkoitan sillä sekä somaattisia että psyykkisiä sairauksia. Elävästä ja kuolevasta elämästä olevien esimerkkien tarkoitus on antaa osviittaa lopussa oleville päätelmille kuolemanpelon sisällöstä ja luonteesta. Näkökulmani on kokemuksellinen ja filosofinen. Lääketieteen pulmiin en pyri vastaamaan, ellei vastaus ole juuri sen kaltainen kuin artikkelini on.

Leevi Piispa

Filosofin näkemys mielitaudin myytistä

Ihmisen empiirisiltä tutkijoilta puuttuu usein selkeä näkemys siitä, miten filosofialla saattaa olla tärkeä osuus ongelmakentän kokonaisselvityksessä. Saatetaan ajatella, että tieteethän syntyvät ja kehittyvät reaalisten kysymysten aktivoimina ilman filosofista spekulaatiota. Näin todella käytännössä näyttää tapahtuvankin. Aina ei tieteellinen toiminta kuitenkaan ole tasajatkuisen suotuisasti kehittyvää.

Lauri Rauhala

Tehokas elämä - medikalisaatiota uupumukseen

Länsimaiset yhteiskunnat ovat valikoivia ja syrjäyttäviä. Työmarkkinat arvostavat tehokkuutta ja nuorekkuutta: työn rytmi ja teho ovat moninkertaistuneet. Suorittamisesta on tullut narsistinen avainsana paitsi työelämässä myös vapaa-ajan harrasteissa, kiireen epidemia on levinnyt. Ihminen on medikalisoituneessa kulttuurissamme oppinut lääkitsemään oireitaan, myös modernin ihmisen perusoireistoa: uupumusta. Lääketiede ei ole terveellinen perusta, johon modernin elämän väsyttämän tulisi nojata. Ihmisille olisi hyväksi nähdä itsensä osaksi suurempaa kokonaisuutta ja uskoa johonkin positiiviseen, vaikka harmittomiin uskomuksiin, joista kumpuaa voimaa ja uskallusta.

Raimo Tuomainen

Virkaanastujaisesitelmä: Voiko ihottuma olla vaarallinen?

Professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Jaakko Karvonen on nimitetty Helsingin yliopiston soveltavan iho- ja sukupuolitautiopin osa-aikaiseen professorin virkaan. Virka on määräaikainen viisivuotiskaudeksi, joka alkoi 1.9.2001.

Jaakko Karvonen

Musiikkiterapiaa nuoruusiän kriiseihin

Nuoret voivat musiikin avulla kuunnellen tai soittaen etsiä kosketusta tunteisiinsa, parantaa vuorovaikutuskykyjään ja työskennellä iänmukaisia kriisejään tai korjata häiriintynyttä kehitystä uuden kasvun suuntaan. Musiikkiterapia perustuu luottamukseen, tiiviiseen yhteistyöhön, säännöllisyyteen ja jatkuvuuteen. Pääpaino on vuorovaikutuksella nuoren ja terapeutin välillä. Tavoitteena on iänmukaisen nuoruusiän kehityksen saavuttaminen. Erikoistuminen nuoruusiän musiikkiterapiaan on nyt ajankohtaista.

Jukka Tervo

Narratiivinen lääketiede Mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Kansainvälisessä lääketieteellisessä kirjallisuudessa esiintyy nykyään usein käsite narratiivinen lääketiede. Suomessa käsite ei ole tunnettu lääkärien keskuudessa psykiatreja ehkä lukuun ottamatta. Artikkelissa haluamme esitellä käsitteen lääkärikunnalle ja tuoda samalla esiin käsitteen hyödyllisyyden myös somaattisen lääketieteen ja somaattisen potilashoidon hahmottamisessa.

Kerkko Karjalainen, Jussi Kotkavirta

Havainnoivan tutkimuksen asetelmat

Artikkelissa kuvataan havainnoivan tutkimuksen eri asetelmat ja miten niistä saatuja tietoja voidaan hyödyntää. Havainnoivassa tutkimuksessa tutkija tekee havaintoja altistuksista, potilaista ja taudeista puuttumatta itse asioiden kulkuun.

Matti Uhari

Vaikutuksen mittaaminen II

Edellisessä sarjaan kuuluvassa artikkelissa kuvattiin suhteellinen riski ja oddsien suhde. Tässä osassa käsitellään sellaisten riskiä kuvaavien lukujen laskemista, joiden avulla voidaan arvioida ennaltaehkäisyn tehoa.

Matti Uhari