Uhvo

Uuvuttavan kuuma ja kiihkeä heinäpäivä oli puolessa. Pertin lähdettyä isän kanssa ladolle seipäänhakuun Sari ja Katja, pääkaupungista kotitaloon maalle kesälomalle tulleet opiskelijasiskokset, olivat jääneet hetkeksi kahdestaan pellolle. Äkkiä he huomasivat tuntemattoman tyypin tienvarsisaran toisessa päässä kokoilevan maasta heiniä hankoon ja nostelevan niitä seipäälle. Mies liikkui kehenkään katsomatta, rauhallisesti ja tärkeänä kuin täyttäen hänelle kuuluvaa velvollisuutta. Rennon oloinen hoikka kaveri lippalakki päässään, sinisissä verkkareissaan ja haalistuneessa t-paidassa. Vähän komeansorttinenkin säännöllisine piirteineen ja kuparinpunaiseksi päivettyneine nuorekkaan jäntevine olemuksineen. Niitä vaaleita suomipoikia, joiden kotoisen punakkaa niskaa ja häikäistyneesti illisteleviä silmiä ja kulmien varjoja katsellessa rupesi jotenkin tuntumaan kesältä.

Heikki Turunen

Vapaalla

Matkalla hotellille nainen päätti olla menemättä safarille seuraavana päivänä. Mitä hän siellä tekisi, kun ei edes liiemmin pitänyt luonnosta. Santokselle luvatut kuvat valkoisista sarvikuonoista voisi imuroida netistä, kukaan ei huomaisi eroa.

Terhi Heinäsmäki

Ruudussa Kaisa Leka ja yhden naisen titaanikapina

Naispiirtäjät toivat suomalaiseen sarjakuvaan omakohtaisuuden ja arkiset kokemukset ja avarsivat näin koko taiteenalaa. Tätä mieltä on sarjakuvapiirtäjä ja graafinen suunnittelija Kaisa Leka. Hänen sarjakuvissaan esiintyvä proteesijalkainen hiirihahmo on piirtäjänsä alter ego. En ole nämä jalat, I´m not these feet, muistutti kuitenkin jo Lekan ensimmäinen sarjakuva-albumikin.

Liisa Koivula

Ryhmäteatterin näytelmä Helsingin taivaan alla testaa yhteiskunnan turvaverkkoja "Saattaa olla pienestä kiinni, kun elämältä menee pohja pois"

Helsingin taivaan alla tuulee kylmästi. Maiju ja Pepe Laineen perhe joutuu hurjaan syöksykierteeseen: isä jää työttömäksi nappitehtaalta ja alkoholisoituu, kun taas äiti pakertaa ylitöitä sairaanhoitajana, uupuu ja joutuu lopulta psykiatriseen sairaalaan. Laineen perheen vaellusta siivittää hurtti huumori. Lukuisat sivuhenkilöt antavat piristävät mausteensa arjen rujouteen.

Ulla Toikkanen

Vastarannan kiiski

- Mä oisin kuuskyt vuotta vanha mieluummin kuin aikuinen, lauloi nuori Kauko Röyhkä. Nyt mittarissa alkaa olla viisikymmentä. Vieläkö Röyhkä on rock?

Miia Soininen

Professori Matti O. Huttunen: Hiljainenkin kapina on parempi kuin alistuminen

Demokraattisissa yhteiskunnissa kapinointi nähdään usein vain nuoruuteen kuuluvaksi vaiheeksi. Nuoret sanovatkin mielipiteensä reippaasti, tunteella ja monasti aggressiivisestikin.

Marianne Jansson

Ei kapinalipun liehuttaja vaan kansalaisaktivisti

Kapinallisuus ei tunnu olevan muodissa. Jos "musatähdetkään eivät ole enää kapinallisia", kuten sanomalehti Kaleva äskettäin raportoi, ei ihme, jos nuoret lääkäritkään eivät tunnustaudu kunnolla kapinallisiksi.

Suvi Sariola

Runo

Kun kesäyö on nielaissut itsensä ja vain veden luopuva hopea häämöttää mustien runkojen lomasta, on aika ryhtyä todellistumaan. Kissa tai supikoira juoksee sillan viertä, kiiltomato kiiltää itsensä mahoksi. Seistään verannalla ja tajutaan eikenenkään hengitys eikenenkään kuolema. urkumusiikki nousee, mustat pylväät kuulematon syvä ääni tajuamaton syvä tajunta on enemmän kuin tämä tule pois itsestäsi ole itse pimeytesi elosalama joka kuoli itseensä

Aila Meriluoto

Äiti, joka katosi

Pienelle Onerva-tytölle väitettiin 1880-luvun lopussa, että äiti on kuollut. Koska Onervalla ei ollut lapsia, päätin toimia edesmenneen Onervan edusmiehenä ja tutkia, mitä hänen äidilleen oikeastaan tapahtui, kirjoittaa Anna Kortelainen.

Anna Kortelainen

Anna Kortelainen etsii yhteyttä menneisyyden ihmisiin

Kirjailija ja tutkija Anna Kortelainen vietti vuosikausia sovinnaisen miehen kanssa. Hän myöntää sanovansa vähän ilkeästi, kun arvelee taidemaalari Albert Edelfeltin suvun suorastaan sammuneen tähän sovinnaisen julkisivun ylläpitämiseen.

Ulla Järvi

Kuoleman tuntu ja kertomuksen verho

Kahdeksan romaanin ja neljän lastenkirjan jälkeen voin tiivistää: mennyt on kuin siivilä, tiheä sihti, jonka läpi työn alla oleva materiaali kulkee, vaikkei tämä siivilöitymisen vaihe näkyisi ollenkaan valmiissa kirjassa, kirjoittaa Riitta Jalonen.

Riitta Jalonen

Täsmäosumia Kalevalan lääketieteessä

Kun tarkastellaan lääketieteellisiä huippusaavutuksia (huipputasoiset radiologiset kuvantamiset, geenituntemus- ja teknologia, sairauksien ja terveyden täsmämekanismit ja -terapiat, elinten siirrot, tekniset apuvälineet, ym.) on nöyrästi todettava, että huipputieteellä saatikka "kadun medisiinarilla" ei ollut niistä aavistusta muutama vuosikymmen sitten. Lääketieteen historiassa on kuitenkin joitakin poikkeuksia hyvinkin vanhoilta ajoilta.

Kauko Kouvalainen

"Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois" Kaipaus tervehdyttävänä voimana

Suomalaisen tangon kaipuun kieli ja kuvasto johdattaa menetyksen myötä syntyvään henkisen tasapainon tilaan, jossa on tosiasioiden tunnustamisen tyyneyttä ja tasapainoa. Esimerkkejä tästä tarjoavat kaikki klassikoiksi nousseet tangomme.

Jukka Ammondt

Arkaaista estetiikkaa

Taide voi muuttaa maailmaa. Tämän alkuaan Gellin esittämän ajatuksen mukaan taide ja taide-esineet osallistuvat konkreettisesti sosiaalisiin prosesseihin ja ihmisten tunteisiin (Herva 2004). Saman ajatuksen taiteen merkityksestä esitti itävaltalainen runoilija Rainer Maria Rilke (Rilke 1997): Taidehan ei ole pieni valikoiva otos maailmasta, vaan maailman muuntamista, loputonta muuntamista kohti hyvää.

Pirjo Saarinen

Mitä sinulla on kirjahyllyssäsi?

Kaunokirjallisuus on lääkäreille hyväksi. En pysty todistamaan väitettä tutkimuksin, mutta ajatus on vastustamaton. Kaikki eivät tietenkään ole samaa mieltä: on paljon kunnon ihmisiä, joista runot ja romaanit ovat ajanhukkaa ja vievät aikaa todellisilta, oikeilta asioilta. "Lampailta oppii yleensä enemmän kuin kirjoista", toteaa paimen Coelhon Alkemistissa. Näistä ihmisistä emme puhu nyt. Kahdeksantoista suomalaislääkäriä esittelee tässä artikkelissa kirjallisia aarteitaan ja kutsuu lukijoita mukaan hurmioitumaan - ja ehkä sivussa myös oppimaan jotakin.

Martti Teikari, Marja-Liisa Honkasalo, Joel Haahtela

POSTLUDIUM

Ja vesilintu kulahti kuin vesi itse

Aila Meriluoto

Kuolleita

Eva Inkeri Hälikkä

Suomen Lääkärilehden asiantuntijat vuonna 2005

Veikko Aalberg

Nimityksiä

- Haukiputaan kunnan terveyskeskuksen kolmeen väestövastuulääkärin virkaan LL Leena Pietilä 16.1.2006 alkaen, LL Pauliina Pöyhtäri ja LL Milla Korhonen 1.12.2005 alkaen.

Laillistetut lääkärit (eurolääkärit)

Erki Ennok, Tytti Katariina Jaakkola, Mikko Oskari Jousi, Hanna Mari-Anne Välimaa