Polttaako tupakka rasvaa?

Tupakoijat ovat keskimäärin 3 kiloa kevyempiä kuin ei-tupakoivat. Tupakan sisältämä nikotiini lisää perusaineenvaihduntaa adrenergisen stimulaation kautta. Lisäys vastaa keskimäärin 6 % tai 70 kilokaloria vuorokaudessa, joka vastaa noin 0,3 painokilon nousua kuukaudessa. Ruotsalaiset tutkijat ovat raportoineet nikotiinin vaikuttavan myös suoraan rasvakudoksen aineenvaihduntaan. He antoivat 11 vapaaehtoiselle ylipainoiselle miehelle infuusiona nikotiinia tai pelkkää fysiologista suolaliuosta puolen tunnin ajan. Verestä mitattiin mikrodialyysin avulla mm. katekoliamiineja ja glyserolipitoisuutta (lipolyysi-indeksi). Paitsi että nikotiini lisäsi adrenaliinin ja noradrenaliinin (213 % lähtötasosta) määrää veressä, myös rasvakudoksen lipolyysiaktiivisuus nousi (epäsuoralla mittaustekniikalla 148 %). Nikotiini-infuusio ei vaikuttanut rasvakudoksen verenkiertoon. Tutkijat toteavat, että nikotiini stimuloi suoraan nikotinkoliergisiä lipolyyttisiä reseptoreita rasvakudoksessa ja lisää rasvakudoksen hajoamista. On mielenkiintoista kuulla, missä määrin vaikutus on samanlainen säännöllisesti tupakoivalla. Tupakoivien mikroverenkiertohan on tupakan häkäpitoisuuden takia alhaisempi ja elimistön vaste nikotiinille osin erilainen kuin ei-tupakoivien. Tutkimus antaa taas uuden haasteen tupakan vierotustyötä tekeville, koska painonnousun pelko on yksi suurista haasteista etenkin naisten tupakasta vieroittautumiselle.

Kristiina Patja

Sairauden yleisyyden kuvaaminen

Sairauksien yleisyyden tunteminen auttaa diagnostiikassa, ja sen avulla voi tehdä johtopäätöksiä mahdollisista sairauksiin vaikuttavista tekijöistä. Yleisyyksien tunteminen on tärkeää arvioitaessa sairauksien aiheuttamaa kuormitusta terveydenhuollolle ja esimerkiksi lääkekustannuksiin. Yleisyyksien kuvaamiseksi sairaudet täytyy määritellä yksiselitteisesti. Ajassa ja paikassa tapahtuvat mahdolliset sairauden määritelmien muutokset aiheuttavat muutoksia myös ilmaantuvuudessa.

Matti Uhari

37. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 37. lääke-esittelijäkurssin joulu-maaliskuussa 2001. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

CP:n yleiskokous Brysselissä

Standing Committee of European Doctors (CP) yleiskokous pidettiin Brysselissä 26-28.4. Itävaltalainen tri Brettenthaler valittiin yksimielisesti järjestön seuraavaksi puheenjohtajaksi kaudelle 2002-2003. Mielenkiintoisia olivat CP:n puheenjohtajan Markku Äärimaan aloitteet pohtia CP:n asemaa ja toimintaa suhteessa muihin Euroopan tasolla toimiviin lääkärijärjestöihin ja ottaa komission lääkärikoulutuksen neuvoa-antavan komitean (ACMT) tehtävät ammattikunnalle.

Mia Mäkinen

CP terveyden sähköisen kaupan käytäntöjen suunnannäyttäjänä

Euroopan lääkäreiden pysyvän komitean (CP) puheenjohtaja Markku Äärimaa asetti komitean kuluvan vuoden tavoitteeksi tutkia terveyspalvelujen sähköisen kaupan tilannetta Euroopassa ja laatia sitten lääkärikunnalle suositukset telelääketieteessä noudatettavista pelisäännöistä. Koska ongelmia ei ole kyetty toistaiseksi ratkaisemaan direktiiveillä, CP:lle on nyt avautunut loistava tilaisuus vaikuttaa alan tulevaan kehitykseen laajentumisen edessä olevassa Euroopan Unionissa.

Mia Mäkinen

Ainutkertainen valatilaisuus jo ammatissa toimiville

Jo aiemmin valmistuneet ja virassa toimivat lääkärit ja hammaslääkärit vannoivat valan 3.2.2001 Turussa. Perinne oli välillä poissa, ja Suomessa on paljon lääkäreitä, jotka eivät ole vannoneet lääkärinvalaa lainkaan. Turun akatemiatalossa pidetyn ylimääräisen tilaisuuden järjestivät Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Alumni Medicinae Aboenses (AMA r.y. - Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ystävät). Valan ottivat vastaan arkkiatri Risto Pelkonen ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Jouko Suonpää sekä liittojen edustajina toiminnanjohtaja Markku Äärimaa Suomen Lääkäriliitosta ja puheenjohtaja Liisa Luukkonen Suomen Hammaslääkäriliitosta.

Miten tulla nobelistiksi

Helsingin yliopiston viimeisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijat (kurssi Gluteus Maximus, 59 kandia) suorittivat kirurgian opetuksen viimeisen jakson Harvardin lääkärikoulussa Bostonissa syksyllä 2000. Opintomatkan suunnitteluvaiheessa olivat suosittelijoina ulkoministeri Tarja Halonen, dekaani Matti Tikkanen ja rehtori Kari Raivio. Järjestelytyöryhmään kuuluivat LK Mervi Valta, LK Mikko Mäyränpää ja LK Toni Järvelä. Kirurgian opettajina Suomesta osallistuivat professori Sirpa Asko-Seljavaara, dosentti Ari Leppäniemi, dosentti Erkki Tukiainen ja dosentti Pauli Puolakkainen.

Sirpa Asko-Seljavaara

Sähköinen kauppa ja EU:n uusi terveysohjelma - haasteet CP:n aktiviteeteille vuonna 2001

Uusi vuosi aloitti toisen ja samalla viimeisen puheenjohtajuuskautemme Euroopan lääkäreiden pysyvässä komiteassa (CP). Vuoden ensimmäisessä CP:n työvaliokunnan (Executive Committee EC) kokouksessa CP:n puheenjohtaja Markku Äärimaa esitteli EU:n seuraavaa terveysohjelmaa ja sen luomia toimintamahdollisuuksia. Muita merkittäviä uusia tavoitteita vuonna 2001 ovat terveydenhuollon sähköisen kaupan ohjeiston kokoaminen Euroopan tasolla ja Lääkärikoulutuksen neuvoa-antavan komitean (ACMT) tehtävien siirtäminen CP:n vastuulle.

Mia Mäkinen

Euroopan lääkäreiden yleiskokous Brysselissä

Euroopan lääkäreiden pysyvä komitea (CP) on aktiivisesti mukaan Euroopan unionin laajentumiskehityksessä ja seuraa erityisesti sen vaikutuksia lääkärien ammattiin sekä potilaiden hoitoon eri maissa. CP on käynnistänyt merkittävän hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa lääkäreiden tilannetta uusissa EU-jäsenmaissa ja työskennellä aktiivisesti, jotta lääkärien vapaa liikkuvuus voisi toteutua potilaan kannalta turvallisesti ja laadukkaasti.

Virva Ojanperä-Kataja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030