Lääkäri taiteen ja tieteen maailmasta

Inhimillisyys ja humaani ote elämään tulisivat olla hyvän ja ymmärtävän lääkärin tunnusmerkkejä. Meidän lääkäreiden tulisikin vaalia ja edistää niitä sekä potilaittemme että oman itsemme takia. Leiviskämme maahan kätkemisestä ei ole iloa kenellekään. Onko nykyään ajan ja rahan pakkoliitto tuhoamassa näitä hyvän lääkärin piirteitä? Osalle mainittuja hyviä syntymälahjoja on suotu ylen määrin. Meillä on onneksemme kuitenkin vielä keskuudessamme kollegoita, jotka ovat hyviä ja lohduttaviakin esimerkkejä paremmasta elämästä. Yksi heistä on yhdeksänkymmentäneljä vuotta täyttänyt emeritusprofessori Carl-Eric Sonck. Hänellä on pitkä ja värikäs ura takanaan ja se tuntuu edelleen jatkuvan antoisana ja esimerkillisenä.

Otto E. A. Hjelt (1823-1913) - patologian, oikeuslääketieteen ja terveydenhoidon uranuurtaja Suomessa

Otto Hjeltin rooli suomalaisen lääketieteen ja terveydenhoidon historiassa on ollut monella tapaa merkittävä. Hänen aikanaan pystyttiin rakentamaan perusta suomalaiselle ja - suomenkieliselle - terveydenhuollolle.

Arno Forsius

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu - suomalainen menestystarina

Suomen vapaaehtoinen maksuton verenluovutusjärjestelmä on kansainvälisesti kestävä esimerkki hyvin organisoidusta, tasokkaasta ja vastuullisesta toiminnasta. SPR:n Veripalvelu on pystynyt takaamaan riittävästi turvallisia verituotteita maamme tarpeisiin ja luottamus menestystarinan jatkumiseen on vankka.

Juhani Leikola

Enemmän kuin ammattiliitto - välähdyksiä yhdeksältä vuosikymmeneltä

Suomen Yleinen Lääkäriliitto perustettiin Helsingissä Tieteellisten Seurojen talossa Kasarmikadulla (nykyisin Rakennustaiteen museo) 28. helmikuuta 1910. Yhteiskunnalliset olot olivat levottomat Suomen Suuriruhtinaskunnassa. Frans Albert Seyn toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja suuri venäläistämisohjelma oli käynnistymässä.

Kati Myllymäki

Potilaan oikeus valita oma lääkärinsä

Perinteiseen lääkärintyöhön on kuulunut itsestään selvyytenä potilaan vapaus valita lääkärinsä, lääkärin ammatillinen riippumattomuus ja tältä pohjalta muodostuneen suhteen täydellinen luottamuksellisuus. Yhteiskunnallinen kehitys ja mm. julkisen terveydenhuoltojärjestelmän luominen ovat ravistelleet näitä lähtökohtia.

Santero Kujala

Lääkärin kliininen autonomia sekä terveyspalveluiden tuotanto- ja rahoitusvastuu

Lain mukaan suomalaisella on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kunta on velvoitettu sitä järjestämään - kuitenkin vain resurssiensa mukaan. Lääkäri joutuu välikäteen, kun vajavaiset resurssit ja oikeuksiaan peräävä potilas kohtaavat.

Kari Pylkkänen

NLY piti kauheasti ääntä jo siihen aikaan...

Jos ei olisi niitä, jotka käyttävät omaa aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen, ei olisi nykyisenkaltaista Lääkäriliittoakaan.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto muiden ay-vaikuttajien silmin nähtynä: Uskottava, aito ja vahva edunvalvontajärjestö

Lääkäriliitto on muiden ay-vaikuttajien silmin nähtynä järjestö, joka on uskottava, vahva ja yhtenäinen lääkärien etujen valvoja. Toisaalta liiton nähdään kykenevän myös yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa.

Mika Vehkasaari

Lääkäriliiton 90-vuotisjuhlien kynnyksellä: Jäsenet toivovat liitolta tiukkaa edunvalvontaa

Mitä jäsenet odottavat kunnioitettavan iän saavuttaneelta päivänsankarilta, 90-vuotiaalta Lääkäriliitolta? Kolme eri tehtävissä toimivaa lääkäriä ja pian liiton jäseneksi tuleva lääketieteen kandidaatti muistuttavat liittoa paitsi palkkapolitiikan myös koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä. Yhtenä terveydenhuollon ongelmana tuli esiin lääkäripula.

Ulla Toikkanen

Jaana Rehnström, gynekologina New Yorkissa

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jaana Rehnström-Blane lähti New Yorkiin parikymmentä vuotta sitten. Hän on toiminut pääasiassa yksityislääkärinä Manhattanilla. Hän tuntee suomalaisen ja amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän eroavuudet mm. vastuu- ja vakuutuskysymyksissä. Potilaita on riittänyt, ja monet suomalaiset ja skandinaavit käyvät hänen vastaanotollaan.

Maira Palosuo

Suomen Lääkäriliiton puheenjohtajat 90 toimintavuoden ajalta

Primus inter pares - ensimmäinen vertaistensa joukossa. Liiton toimintaa on 90 vuoden aikana johtanut 20 puheenjohtajaa. Heille on ollut yhteistä erilaisesta lääketieteellisestä urasta huolimatta monipuolinen yhteiskunnallinen aktiivisuus ja ehtymätön kiinnostus huolehtia kulloisenkin jäsenkunnan menestymisen mahdollisuuksista ja eduista. Monet heistä ovat olleet liiton toimielimissä jo ennen puheenjohtajakauttaan, monet vielä sen jälkeenkin.

Kyllikki Kauttu

Professionaalien ay-toiminta Internet-aikana

Luomalla virtuaaliyhteisöjen areenoita, tukemalla niiden toimintaa, osallistumalla niiden sisäiseen vuorovaikutukseen ja kuuntelemalla sitä herkästi järjestö saa monipuolisempaa tietoa järjestöhierarkian perustasolta kuin koskaan on ollut mahdollista muodollisten rakenteiden kautta. Jäsenet puolestaan saavat uuden areenan välittää toimivalle johdolle toiveitaan ja tarpeitaan ilman, että vuorovaikutusta säätelevät johdon määrittelemät säännöt, arvioi valtiotieteen tohtori Kimmo Kevätsalo artikkelissaan.

Kimmo Kevätsalo

Kuinka koulutamme lääkäreitä lähitulevaisuudessa?

Lääkärikoulutuksen opetusohjelmat ovat vastikään kokeneet varsin perusteellisen remontin. Merkittävintä tulevaisuudessa lieneekin se, että muutos tulee olemaan jatkuvaa.

Kari Raivio

Molekyyligenetiikka suuntaa monitekijäisten tautien selvittelyyn

Terveyden tutkimus on monen tieteenalan yhteistyötä. Tutkimusmenetelmien ja kuvantamisen kehitys on avannut ikkunat entistä yksityiskohtaisemman tiedon äärelle. Kun ihmisen genomi saadaan pian aineistoksi, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen päästään pureutumaan uudella tarkkuudella. Hoidon mahdollisuuksiin ja rajoihin kohdistuu paineita entistä enemmän. Suomalainen terveyden tutkimus on arvioitu monipuoliseksi ja useilla osa-alueilla korkeatasoiseksi. Mihin tutkimus suuntaa ja miten? Kysyimme eri alojen tutkijoilta näkymiä tutkimuksen tulevaisuuteen.

Marianne Jansson

Infektiotauti-tutkimuksessa tähtäin tautimekanismeihin

Infektiotautien tutkimuksessa bakteerien ja ihmisen perimän selvittäminen avaa mahdollisuuksia sen selvittämiseen, miksi joku sairastuu. Tavoitteena on hoidon täsmentäminen. Kansainvälisyys on alalla arkipäivää - sekä taudinaiheuttajien että tutkijoiden.

Marianne Jansson

Hyvä kliininen tutkimus tähtää aina hoitoon

Kliinisen tutkimuksen ja perustutkimuksen raja-aidat ovat ehkä hälventyneet sikäli, että tutkimustyössä käytetään nykyään laaja-alaisesti erilaisia menetelmiä. Kuitenkin viime kädessä hypoteesit testataan aina potilaalla - ja mahdollisuus tähän tulee säilyttää, sillä mikään malli ei sitä korvaa.

Marianne Jansson

Geenitutkimuksesta odotetaan paljon kansanterveystieteessäkin

Sairauksien ehkäisyä ja epidemiologiaa selvittävä kansanterveystiede on tulevaisuudessa yhä laajempaan yhteistyöhön perustuvaa tutkimusta, joka yhdistää kliinikot, geneetikot, statistikot ja epidemiologit. Yksi painopistealue on kansantautien alttiusgeenien etsinnässä, ja se poikii yhteistyöaiheita yllin kyllin.

Marianne Jansson

Yleislääketieteen tutkimus on perusterveydenhuollon laadun arviointia

Perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä ja käytännön lääkärin työtä tarkasteleva yleislääketieteen tutkimus on Suomessa varsin nuorta. Ensimmäinen yleislääketieteen professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1981, muihin yliopistoihin professuureja saatiin 1980-luvun lopulta lähtien. Kuitenkin työ yliopistoissa painottuu yhä pitkälti opetukseen, voimavarojen puutteessa.

Marianne Jansson

Liiton juhlavuoden keräys Karjalan tasavallan lastensairaalalle

Suomen Lääkäriliiton juhlavuoden avustuskohteeksi on valittu Karjalan tasavallan lastensairaala Petroskoissa.

...kun raskauden aikana on vaikeaa pahoinvointia

Hyperemesis gravidarum on huonosti ymmärretty häiriö. Lyhytaikaisella nestehoidolla vaikeakin oksentelu rauhoittuu usein muutamassa päivässä. Lohdullista on, että ennuste on hyvä eikä vaivaan liity muita raskausajan ongelmia. Subjektiivisesti erittäin kiusallisesta vaivasta kärsivät naiset tarvitsevat kosolti myötätuntoa ja empaattista tukea.

Anneli Pouta, Pentti Jouppila