Suppeat erikoisalat

18.7.1992

Väitelleitä

Doktor der Medizin Gustaf Peter Sigurd Lilius, Epidemiology of cleft lip and palate in Finland 1975-1985 (plastiikkakirurgia), Helsingin yliopisto.

1.10.1992 Lääketieteen perusopetus jäämässä eurojunasta

Kiinnostus lääketieteellisen perusopetuksen kehittämiseen on saanut viime aikoina tuulta purjeisiinsa Suomessakin. Maan lääketieteellisissä tiedekunnissa on menossa, käynnistymässä tai ainakin keskustelun asteella perusopetuksen kehittämiseen liittyviä projekteja. ETA ja EY ovat pakottaneet meidät vertaamaan lääketieteellistä koulutustamme yhdentyvän Euroopan esittämiin, tosin vain määrällisiin vaatimuksiin. Niiden täyttäminen näyttää edellyttävän varsin vähäisiä muutoksia. Onko kaikki siis hyvin?

1.10.1992 Missar vår medicinska undervisning eurotåget?

Intresset för att utveckla den grundläggande medicinska undervisningen har under senare tid fått vind i seglen även i Finland. Inom landets medicinska fakulteter är projekt relaterade till utveckling av basundervisningen redan på gång, de är planerade eller åtminstone föremål för diskussioner. EES och EG gör att vi måste jämföra vår läkarutbildning med det integrerade Europas, även om det gäller rent kvantitativa krav. De förändring-ar som krävs förefaller dock relativt blygsamma, så kanske är allt i sin ordning?

Äkillisen poskiontelotulehduksen hoito

Poskiontelotulehdus on varsin yleinen tauti, joka liittyy lievänä lähes jokaiseen nuhaan. Se paranee spontaanisti 60-80 %:ssa tapauksista. Mikäli antibioottihoito katsotaan aiheelliseksi, suositellaan ensisijaiseksi valinnaksi ampisilliinia. Käytettävissä olevista hoitokeinoista tehokkain on poskionteloiden huuhtelu.

Juhani Vainio-Mattila

Positroniemissiotomografia epilepsian selvittelyssä

Positroniemissiotomografia (PET) on turvallinen ja noninvasiivinen elimistön toiminnan kuvantamismenetelmä, jolla voidaan mitata aivojen aineenvaihduntaa, verenvirtausta ja hermoston välittäjäaineiden toimintaa. Se avaa uusia mahdollisuuksia epilepsian patogeneesin ja patofysiologian ymmärtämiseen ja hoidon suunnitteluun. PET-tutkimusta olisi tärkeää hyödyntää erityisesti lasten vaikeiden epilepsioiden selvittelyssä, koska hoitomahdollisuudet ovat silloin paremmat kuin myöhemmällä iällä.

Pertti Rintahaka Matti Iivanainen Harry T. Chugani

Chlamydia trachomatiksen seulonta ehkäisyneuvolassa ja uuden pikatestin soveltuminen siihen

Sukupuoliteitse tarttuvan Chlamydia trachomatiksen luotettava tunnistaminen vaaditussa laajuudessa on nykyisen mikrobiologisen diagnostiikan keskeisiä pulmia. Uutena menetelmänä on käytetty immunokompleksilateksille perustuvaa, paljain silmin luettavaa testiä, joka ei vaadi monimutkaisia laitteita tai työvaiheita. Myönteiset tulokset voidaan varmistaa potilaalta otetusta näytteestä mikrobiologisessa laboratoriossa. Tutkimuksessa kokeiltiin menetelmän soveltuvuutta ehkäisyneuvolan asiakkaiden kohdunkaulanäytteisiin.

Lea Annanmäki Pekka Saikku

Lounaissuomalaisten keski-ikäisten naisten terveystutkimus: Seerumin antioksidanttivitamiini-, hivenalkuaine- ja lipidiperoksidipitoisuuksiin vaikuttavat tekijät

Turun seudulla asuvien 50-vuotiaitten naisten terveystarkastukseen osallistuneilta määritettiin seerumin retinoli, alfatokoferoli, beetakaroteeni, askorbaatti, kupari ja sinkki sekä joitakin muita biokemiallisia tekijöitä. Seerumin askorbaatti-, beetakaroteeni-, sinkki- ja kuparipitoisuuksissa todettiin merkittävää vaihtelua vuodenajoittain. Retinoli-, alfatokoferoli- ja beetakaroteenipitoisuuksiin assosioituivat erityisesti seerumin lipidipitoisuudet, mutta myös monet muut tekijät regressioanalyysin perusteella. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset mallit selittivät tavallisimmin käytetyn lipidiperoksidaatiomittauksen, tiobarbituraattireaktiivisen materiaalin ("malonidialdehydi") pitoisuuksia vain vähän. Tilastollisesti merkitseväksi tulivat kuitenkin seerumin kuparipitoisuus, pitkäaikaissairaudet ja tupakointi.

Jorma Järvisalo Aila Leino Liisa Rehnberg Merja Kaitsaari Markku Ahotupa

Prokaiinikloridi somaattisten ja psyykkisten oireiden yleislääkkeenä

Ihmelääkkeeksikin mainostettu Gerovital levisi maailmalle Romaniasta 1960- ja 70-luvuilla. Kovasta kohusta huolimatta tämän - nyt jo sivummalle jääneen - lääkkeen tehosta on saattanut jäädä monelle epäselvä kuva. Gerovitalin vaikuttavalla lääkeaineella, prokaiinikloridilla, on antidepressiivinen vaikutus, ja sen teho on merkitsevä, joskin lievä. Sivuvaikutuksiakaan prokaiinikloridilla ei juurikaan ole, joten jos potilas on saanut lääkkeestä apua, ei liene syytä sen käyttöä vastustaa. Sokkotutkimuksessa, jossa verrattiin Gerovitalin, sen kopion ja lumelääkkeen vaikutuksia, jompaakumpaa prokaiinikloridivalmistetta saaneet arvioivat lääkkeensä tehon merkitsevästi paremmaksi kuin lumelääkettä saaneet. Tosin oireitaan yksityiskohtaisemmin arvioidessaan kaikki kolme tutkimusryhmää paranivat jokseenkin samaan tahtiin.

Erkki J. Valtonen

Lääkkeiden myynti kasvoi 11 % vuonna 1991

Juuri ilmestyneen Suomen lääketilasto 1991 -julkaisun mukaan lääkkeiden tukkumyynnin arvo oli viime vuonna 3,189 miljardia markkaa. Avohoidon apteekkien osuus tästä oli noin 81 %. Vähittäishinnoin myynti oli noin 4,8 miljardia markkaa. Lääkkeiden käyttö on edelleen yleistynyt, minkä lisäksi kustannuksia lisää useiden uudehkojen lääkeryhmien myynnin nopea kasvu.

Timo Klaukka Inari Stenberg

Työtä helpottavat välineet tietokannaksi

Kuntoutussäätiössä on käynnistynyt hanke, jossa kerätään tiedot rakennusalan, hoito- ja hoiva-alan sekä jo vammautuneiden henkilöiden työskentelyä helpottavista työ- ja apuvälineistä. Tuotetiedot tallennetaan tietokannaksi mikrotietokoneelle. Tietokantaan kootaan myös tiedot tahoista, jotka myöntävät taloudellista tukea työtä helpottavien välineiden hankintaan. ATK-rekisteri valmistuu vuoden 1993 loppuun mennessä.

Lääkärikö työttömyyskortistoon?

Suomen Lääkäriliiton työvoimapoliittinen valiokunta järjestää 20.10.1992 klo 18.30-21.30

Pääoma ja yritysverotus uudistuu - näkökohtia yksityislääkärin kannalta

Kurssi on tarkoitettu lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille.

Suomen Lääkäriliiton toimielimet 1992

Pysyvät toimielimet

Gottstein Itämeren IPPNW-kokouksessa:

Huolimatta suurvaltojen välisen jännityksen lievenemisestä ja ydinaseriisuntaa koskevista sopimuksista ydinsodan vaara ei ole vähentynyt, sillä ydinaseiden leviäminen poliittisesti epävakaisiin maihin ja terroristijärjestöjen käyttöön on yhä todennäköisempää. Siksi riski on nyt entistä epämääräisempi, vaikeammin ennustettava ja ehkä jopa suurempi, totesi kansainvälisen Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -järjestön (International Physicians for the Prevention of Nuclear War IPPNW) varapuheenjohtaja, professori Ulrich Gottstein Helsingissä 27.-30.8. järjestetyssä Itämeren ympärysmaiden IPPNW-järjestöjen tapaamisessa.

Helsingin julistus

Vuoden 1964 Lääkärilehdille antoi leimansa WMA:n eli Maailman Lääkäriliiton kokous Helsingissä kesäkuussa 1964. Alkuvuoden lehdissä oli tuon tuosta vetoomuksia lääkäreille osallistumseksi tarkkailijoina kokouksen tieteelliseen ohjelmaan, täysistuntoihin tai filmiohjelmaan. Kokouksen tärkein anti oli siellä hyväksytty, pitkään valmisteltu eettinen ohjeisto biolääketieteellistä tutkimustyötä tekeville.

Järjestökampanja "apunasi AKAVA"

Suomi elää kriisissä. Palkansaajajärjestöt ovat myös kovan paikan edessä. AKAVA vahvana keskusjärjestönä haluaa olla järjestöjensä ja näitten jäsenten tukena ja apuna myös vaikeina aikoina. Jokainen jäsen on tärkeä jäsen.

Terveyttä Kaikille etenee

WHO on tehnyt järjestyksessään toisen arvioinnin Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmastaan. Edistysaskeleet ovat merkittäviä, mutta maailma on muuttunut melkoisesti kohta 15 vuotta täyttävän ohjelman aikana, mikä vaatii jatkossa joustavuutta ja mukautumiskykyä. Mutta mitä on saavutettu? Syntyvyys on kääntynyt vuosina 1985-90 ilmeisesti pysyvään laskuun myös kehitysmaissa. Se on kuitenkin näissä maissa vielä kaksinkertainen teollisuusmaihin verrattuna, ja vähiten kehittyneissä 17 maassa jopa yli kolminkertainen. Väestön kasvu maapallolla on hidastunut 2 %:sta (1960-luku) 1,7 %:iin vuonna 1990 ja pudonnee 1 %:iin vuonna 2000.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Hyvät lääketutkimustavat yleismaailmallisiksi

WHO on valmistellut luonnoksen kansainväliseksi säännöstöksi periaatteista, jotka hyvän kliinisen lääketutkimuksen tulee täyttää. Säännöstön perustana on käytetty EY-maiden, Yhdysvaltojen, Japanin, Australian ja Pohjoismaiden vastaavia säännöksiä. WHO:n luonnos on kuitenkin ajankohtaistettu versio. Säännöksien keskeisimmät aiheet ovat tutkimuksen eettiset vaatimukset, tutkimukseen osallistuvan suostumuksen hankkiminen, tutkimuksen turvallisuusvaatimukset ja tutkimushavaintojen luotettavuus, tarkastusmahdollisuus sekä selkeät vastuualueet ja tehtävämäärittelyt eettisille toimikunnille, tutkimuksen teettäjälle ja rahoittajalle, tutkijalle, monitorille ja terveysviranomaiselle.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Uusia jäseniä kuin sieniä sateella

Kun WHO:lla oli vuosi sitten noin 160 jäsenmaata lukumäärä oli heinäkuun alussa 179 ja nousee pian runsaasti yli 180:een. Lisäys johtuu ensisijassa entisen Neuvostoliiton, Jugoslavian ja Tsekkoslovakian hajoamisista. Niiden raunioille on perustettu tai ollaan perustamassa 20 uutta valtiota. Tämän vuoksi yksin WHO:n Euroopan alueen jäsenistö on lisääntynyt 30:stä 44:ään ja lienee pian 50. Viimeisimmät alkuvuoden 1992 jäsenet ovat ikäjärjestyksessä Kirgistan, Armenia, Moldova, Tadzikistan, Slovenia, Uzbekistan, Georgia, Kroatia ja Turkmenistan. Valkovenäjä ja Ukraina ovat jo pitkään olleet WHO:n jäseniä Neuvostoliiton aikakaudella.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve