Valtakunnallisen erikoislääkäritentin kuulusteluohjeet uudistettu

Seuraavassa julkaistaan tiedoksi erikoislääkäritentin uudet kuulusteluohjeet. Ohjeet ovat tiedekuntien kuulusteluyhdyshenkilöiden laatimia. Ohjeet on hyväksytty noudatettaviksi kaikissa viidessä tiedekunnassa. (MJ)

Nimityksiä

Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan erikoislääkärin (kardiologia) virkaan LL Sinikka Yli-Mäyry (hakijoita 4), kahteen apulaislääkärin virkaan LT Olli-Pekka Seppälä 1.4.92 lähtien ja LL Kristiina Söderlund 1.7.92 lähtien (hakijoita 8), kirurgian klinikan osastonylilääkärin (hallinnollinen) virkaan dosentti Tapani Havia 1.5.92 lähtien (hakijoita 2), erikoislääkärin (ortopedia ja traumatologia) virkaan LL Esa Sipola 1.3.92 lähtien (hakijoita 5), kahteen apulaislääkärin virkaan LL Hannu Westenius 6.4.92 lähtien ja LL Simo Laine 1.4.92 lähtien (hakijoita 14), anestesiayksikön kolmeen apulaislääkärin virkaan LL Ari Katila 1.4.92 lähtien, LT Harry Scheinin 1.9.92 lähtien ja LL Marja-Leena Alho 1.4.92 lähtien (hakijoita 13) sekä apulaislääkärin (varahenkilöstö) tilapäiseen virkaan LL Antti Mäntymaa 1.4.92 lähtien, synnytys- ja naistentautienklinikan apulaislääkärin virkaan LL Eeva Ekholm 1.4.92 lähtien (hakijoita 18), lastentautien klinikan apulaislääkärin virkaan LT Mika Mäkelä 1.4.92 lähtien (hakijoita 14), infektiotautien klinikan apulaislääkärin virkaan LKT, dos. Tuula Vuorio 1.7.92 lähtien (hakijoita 3), keskuslaboratorion kahteen apulaislääkärin (kliininen kemia) virkaan LL Olli Heinonen 1.4.92 lähtien ja LT Kari Punnonen 1.6.92 lähtien (hakijoita 6).

Ajetaanko yksityissektoria alas?

Viime vuonna Suomen bruttokansantuote kääntyi jyrkkään laskuun ja samalla julkisen talouden tulopohja murentui. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan valtiontalouden alijäämä voi kasvaa kuluvana vuonna jopa 40 miljardiin markkaan. Rahoitusvajeen kattaminen veroja korottamalla on poissuljettu, sillä jo nyt kokonaisveroaste on kansainvälisessä vertailussakin korkea ja lähivuosina Suomen verojärjestelmät joudutaan sopeuttamaan Euroopan yhteisön kanssa. Julkista eli valtion ja kuntien velkaa ei voida enää kasvattaa nykyiseltä tasoltaan, sillä velanhoitokulut uhkaavat riistäytyä hallitsemattomiksi. Kestävä talouden tasapaino voidaan saavuttaa vain tuottavuutta parantamalla ja julkisia menoja leikkaamalla.

Toimittanut Aarne Pasanen

IN MEMORIAM Lasse Weckström 10.2.1927-17.3.1992

17.3.1992 saimme murheellisen viestin: pitkäaikainen ystävämme ja työtoverimme Lasse Weckström oli menehtynyt vaikean sairauden murtamana. Viestiä tiesimme odottaa, mutta sittenkin se oli yllättävä, olimmehan uskoneet ja toivoneet, että aikaa olisi vielä jäljellä.

Markus Pulkkinen

Ravinnon antioksidanttien ja oksidanttien yhteydet sydäntautien vaaraan

LDL:n hapettuminen valtimon seinämässä näyttää olevan tärkeä välivaihe aterooman kehityksessä. Antioksidanttivaikutusta omaavien ravintoaineiden riittämätön saanti saattaisi siten teoriassa edistää verisuonitautien kehittymistä. Ei ole kuitenkaan todisteita siitä, että tällaisten ravintoaineiden saantia lisäämällä voitaisiin vaikuttaa sepelvaltimotaudin tai muiden verisuonitautien ilmaantuvuuteen eikä liioin siitä, että vapaina hapettumista edistävien alkuaineiden kuten raudan tai kuparin saannilla olisi mitään vaikutusta verisuonitautien kehitykseen.

Antti Aro

Opas kuntoutusuudistuksesta ilmestynyt

Maamme kuntoutusjärjestelmää uudistettiin lokakuussa 1991 voimaantulleella lainsäädännöllä. Uudistuksessa säädettiin viisi uutta lakia ja muutettiin parisenkymmentä vanhaa. Lisäksi säädettiin lakeja täydentämään asetuksia.

Elintestamentti edistää transplantaatiotoimintaa

Tämän lehden liitteenä on Lääkäriliiton elintestamenttityöryhmän suunnittelema elintenluovutuskortti, jolla liitto haluaa muistuttaa lääkärikuntaa transplantaatiotoiminnan ja elinten talteensaannin tärkeästä merkityksestä..- Potilaalle elinsiirto merkitsee yleensä hengen pelastumista tai ratkaisevaa elämän laadun paranemista. Yhteiskunnalle jokainen talteenotettu munuainen tuo miljoonien markkojen säästön, korostaa työryhmän puheenjohtaja Björn Eklund, elinsiirtokirurgi HYKS:n Kirurgisesta sairaalasta.

Marit Henriksson

Syrjäyttääkö rahanpuute asiantuntemuksen rintasyöpäseulontoja harkittaessa?

Kun noin 31 000 naista jätettiin vuonna 1991 seulomatta supistuspäätösten vuoksi, yli sadan rintasyövän on täytynyt jäädä löytymättä. Nämä syövät tulevat aikanaan kliinisessä toiminnassa esiin, mutta epäedullisemmassa vaiheessa, enemmän hoitoresursseja vaativina ja tappavampina. Noin kymmenen naisen rintasyöpäkuolema tulee olemaan seurausta vuoden 1991 supistuspäätöksistä.

Nimityksiä

Kuopion aluetyöterveyslaitoksen apulaislääkärin määräaikaiseen koulutustoimeen LL Markku Arkimies 1.4. - 31.10.92 ja LL Eija Kujala 1.10.92 - 31.3.93 (hakijoita 13).

Irakin kauppasaarto on romahduttanut väestön terveydentilan

Elokuussa 1990 julistetun Irakin kauppasaarron tavoite on Saddamin kukistaminen. Käytännössä se on johtanut aliravitsemukseen ja lapsikuolleisuuden moninkertaistumiseen.

Toimittanut Leena Tuuteri

In Memoriam Erkki Jäämeri 27.12.1909-9.3.1992

Suomen Lääkäriliiton kunniajäsen professori Erkki Jäämeri kuoli 82 vuoden ikäisenä ilmeisesti jo kauan oireettomana piilleen, mutta vain parin kuukauden sisällä kohtalokkaaksi kehittyneen syöpäsairauden murtamana. Hän kuului niihin lääkäreihin, joiden panos viime sotien jälkeisenä aikana lääkärikunnan aseman ja yhtenäisyyden hyväksi sekä myös Suomen terveydenhuollon kehittämisessä oli merkittävä ja kunnioittavan muistamisen arvoinen.

Nimityksiä

Dos., LKT Marja-Leena Kivisaari Helsingin yliopiston diagnostisen radiologian apulaisprofessorin virkaan 1.2.92 lähtien.

IN MEMORIAM Markku Tapani Nieminen 12.4.1953 - 25.11.1991

Markku Nieminen syntyi Saaren kunnassa ja kirjoitti ylioppilaaksi Parikkalasta v. 1974. Lääketieteen lisensiaatiksi Markku valmistui Helsingistä 1980. Jo opiskeluaikana näimme, kuinka Markku oli kiinnostunut monista asioista ja oli innokkaasti järjestämässä yhteisiä asioita. Muistamme Markun taikurina, joka oli saanut kokemusta ja näyttöä aina Suomen mestaruuskilpailuista alkaen. Lääketieteellinen terminologia oli hänelle tuttua jo alusta alkaen, voittihan hän terminologia cupin Ristiinassa kurssiltamme. Valokuvaus oli yksi Markun monista harrastuksista. Sen satoa saimme nähdä kurssilla mm. kurssin kuvamatrikkelin muodossa. Harrastus taiteisiin säilyi koko ajan Markun elämässä. Maalaamista hän harrasti vuosia ja omalla persoonallisella tyylillään ilahdutti ystäviään ja lähimmäisiään maalauksien kautta. Usein näissä näkyivät Markun syvät tunnot, ajatukset, pelot ja miksei myös haaveetkin. Musiikin merkitys korostui Markun elämässä viimeisten vuosien aikana. Kevyempi musiikki vaihtui klassiseen musiikkiin ja Markun viimeisinä elinaikoina hengellisen musiikin merkitys korostui. Kandivaiheesta alkaen Markku teki aktiivisesti työtä. Hän oli aina psykiatrisesti orientoitunut työhönsä. Kandi-aikoina hän työskenteli mm. Hesperian ja Nikkilän sairaaloissa. Markun moninaisuus sai kuitenkin hänet hakeutumaan yleislääkärin tehtäviin terveyskeskukseen. Jo alkuvaiheessa valmistuttuaan Markku harrasti akupunktiota. Markun innovatiivisuus sai aikaan laihdutukseen tarkoitetun kojeen, jonka vaikutus perustui akupunktuuriajatteluun. Allergologia oli myös pitkään Markun mielenkiinnon kohteena ja hän työskentelikin pariin otteeseen Allergiasairaalassa. Markulla oli myös aktiivinen yksityispraktikus ja viimeiset vuodet työssään hän toimi työterveyshuollossa. Markku eli taustalla. Hän ei korostanut itseään, eikä tuonut itseään liikaa esille. Hän oli kuitenkin verraton seuramies ystäväpiirissä, johon hän luotti. Aina valmis kuuntelemaan, ideoimaan ja myös tarvittaessa hulluttelemaan. Markku ei ollut keskusteluissaan rajoittunut, vaan pikemminkin aina uusia ulottuvuuksia ja haasteita esille ottava. Läheinen ihminen, perhe ja lapset merkitsivät Markulle paljon ja heitä hän aina puheissaan muisti ollessaan poissa. Vaimo, lapset, läheisimmät ja ystävät miettivät ja surevat Markun äkillistä poismenoa mutta meidän kaikkien on hyvä muistaa, että Markku on läsnä ja hänen elämänsä jatkuu meidän ajatuksissa ja muistoissa.

Heikki Rantanen Tapio Ropponen

Nimityksiä

Vakuutusosakeyhtiö Sammon yritysyksikön johtavaksi asiantuntijalääkäriksi on 1.1.92 nimitetty työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Reijo Salonen. Kymen lääninhallituksen oikeuslääkärin virkaan LL Erkki Esko Olavi Tiainen 1.3.92 lähtien (hakijoita 2). Väestöliiton lapsettomuusklinikan apulaisylilääkäriksi LKT Rita Siegberg 1.1.94 lähtien (hakijoita 8). Väestöliiton Tampereen neuvolan lääketieteelliseksi johtajaksi on 1.2.92 nimitetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri LL Tiina Haavanto. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Jyväskylä) LIKES-tutkimuskeskuksen erikoislääkärin toimeen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jouko Mölsä 1.1. 31.12.92, liikuntalääketieteen apulaislääkärin toimeen LL Pirjo Latikka 1.1.91 31.12.93 (hakijoita 4) ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) nuoremman tutkijan toimeen LL Arja Uusitalo. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Kuopion terveydenhoitoaseman psykiatrin toimeen LL, psykiatri, psykoanalyytikko Juha Valtola 1.1.92 lähtien (hakijoita 2) ja Otaniemen terveydenhoitoaseman psykiatrin toimeen LL Marke Sundqvist 1.4.92 lähtien (hakijoita 6). Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston erikoislääkärin tehtäviin LL, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Kyllikki Tarvainen 1.2.92 lähtien (hakijoita 2). Ikaalisten Kylpylän kuntoutuslääkärin toimeen LL Tuomo Niemistö 13.1.92 lähtien. Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan ortopedian apulaislääkäriksi LL Sauli Varjonen 1.3.92 lähtien ja LL Satu Jokinen-Vuorivirta 21.4.92 lähtien (hakijoita 6). Savonlinnan Kylpylän kuntoutuslääkäriksi LL Tuula Korsikka (määräajaksi). Oulun Diakonissalaitoksen kuntoutusosaston osastonlääkärin virkaan LL Pekka Minkkinen 1.2.92 lähtien. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärin virkaan LL Pekka Samuli Heinälä 1.4.92 lähtien (hakijoita 2). Vammalan sairaalan osastonlääkärin virkaan (poliklinikka) LL Jukka Kallio 1.4.92 lähtien (hakijoita 3). Rauman aluesairaalan apulaislääkärin virkaan (naistent. ja synnytysosasto) LL Ahti Pekkola 6.11.91 lähtien (hakijoita 2). Etelä-Saimaan keskussairaalan apulaisylilääkärin virkaan (lastentaudit) LL Kaisa Pihlajamäki 1.2.92 lähtien. Kuopion yliopistollisen sairaalan apulaislääkärin virkaan (naistent. ja synnytysklinikka) LL Maija-Riitta Orden 1.4.92 31.3.94 (hakijoita 11). Malmin sairaalan anestesialääkärin virkaan LL Sirpa Lamminen 1.1.92 lähtien (hakijoita 6). Hyvinkään aluesairaalan osastonlääkäriksi (lastentautien yksikkö) LL, lastentautien erikoislääkäri Kirsti Sirkiä 21.4.92 lähtien (hakijoita 3). Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kl, Paiholan sairaalan apulaisylilääkärin virkaan LL Anna-Liisa Hannula-Tukiainen 1.8.92 lähtien. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kl, Tiurun sairaalan osastonlääkärin virkaan (keuhkosairaudet) LL Aija Putkonen 1.3. 30.11.92. Kuusankosken aluesairaalan ylilääkärin virkaan (synnytys- ja naistentautien os.) synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Kari Sistonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 5) ja osastonlääkärin virkaan (sisätautios.) sisätautien erikoislääkäri Martti Salminen 1.6.92 lähtien (hakijoita 2). Meltolan sairaalan anestesiologian ylilääkärin virkaan LL Hannu Tapani Heiska (hakijoita 3). Vaasan keskussairaalan apulaisylilääkärin virkaan (naistentaudit ja synnytysyksikkö) LKT Kalevi Käär (hakijoita 4), apulaisylilääkärin virkaan (lastentautien yksikkö) dos. Marja-Liisa Käär 1.9.92 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (sisätautien yksikkö) LL Jari Valovirta 1.1.92 31.12.94 (hakijoita 2). Länsi-Pohjan keskussairaalan kahteen osastonlääkärin virkaan (sisätaudit) LL Ulla Hattunen 1.2.92 lähtien ja LL Marjatta Viippola 1.1.92 lähtien, osastonlääkärin virkaan (lastentaudit) LL Pekka Jurvelin 1.2.92 lähtien (hakijoita 2), ylilääkärin virkaan (kirurgia) LL Juhani Ottelin 1.2.92 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (kirurgia) LL Outi Hirvasoja 1.2.92 31.1.94 (hakijoita 5). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kl, Keskussairaalan reumatologian apulaislääkärin virkaan sisätautien erikoislääkäri Jari Ahonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 3), sisätautien apulaislääkärin virkaan (varahenkilöstö) LL Esko Vänttinen 1.3.92 lähtien (hakijoita 5) ja lastentautien apulaislääkärin tp. virkaan (varahenkilöstö) LL Päivi Korhonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 4). Turun yliopistollisen keskussairaalan apulaislääkärin virkaan (iho- ja sukupuolitautien klinikka) LT Saara Huovinen 1.5.92 lähtien (hakijoita 14), apulaislääkärin virkaan (sädehoitoklinikka) LL Sirkku Leskinen-Kallio 1.2.92 lähtien (hakijoita 5), apulaislääkärin virkaan (sädetutkimusyksikkö) LT Pekka Niemi 1.4.92 lähtien (hakijoita 12), erikoislääkärin virkaan (isotooppiyksikkö) dos. Arto Laihinen 1.2.92 lähtien (hakijoita 7), apulaislääkärin virkaan (isotooppitutkimukset) LL Juhani Knuuti 1.4.92 lähtien, erikoislääkärin (kliininen mikrobiologia) virkaan (keskuslaborat.kliin.mikrobiol.yks) dos. Olli Meurman (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (keskuslaborat.kliin.neurofysiol.yks.) LL Hannu Mikola 21.2.92 lähtien. Porvoon aluesairaalan ja Porvoonseudun terveyskeskuksen määräaikaisen lääkärin virkoihin, yleislääketieteeseen erikoistumista varten LL Marja Saarinen, LL Jukka Putro, LL Jeff Westerlund ja LL Satu Viljaranta (hakijoita 9). Helsingin kaupungin terveysviraston Itäisen terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoistumisvirkaan LL Jukka Pellinen ja Läntisen terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoitumisvirkaan LL Olli Kauhanen (hakijoita yhteensä 19). Pieksämäen seudun terveyskeskuslääkärin virkaan LL Mikko Korhonen (hakijoita 4). Mikkelin seudun terveyskeskuslääkärin virkaan LL Leena Satomaa 1.4.92 lähtien (hakijoita 4). Orimattilan seudun terveyskeskuslääkärin virkaan (avoterveydenhuolto) LL Päivi Järvenpää 1.2.92 lähtien (hakijoita 5). Salon seudun kansanterveystyön kl:n terveyskeskuslääkärin virkaan LL Kimmo Oksanen 1.3.92 28.2.94 (hakijoita 8). Lakeuden kansanterveystyön kl:n terveyskeskuslääkärin virkaan LL Simo Kynkäänniemi 1.2.92 lähtien (hakijoita 23). Kuhmon kaupungin terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jutta Sikkinen 1.1.92 lähtien. Uudenkaupungin seudun terveyskeskuslääkärin viransijaisuuteen LL Pirkko Korsoff 7.1.92 lähtien. Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kl:n työterveyslääkärin viransijaisuuteen LL Eeva Alarakkola 6.2.92 lähtien (hakijoita 4). Kemin terveyskeskuslääkärin virkoihin LL Päivi Köngäs-Saviaro 1.3.92 lähtien, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Järvenpää 9.3.92 lähtien ja LL Sirpa Moilanen 1.4.92 lähtien (hakijoita 12). Harjavallan seudun kansanterveystyön kl:n kahteen terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jari Sainio 5.2.92 lähtien ja LL Jyrki Rekola 10.8.92 lähtien (hakijoita 10). Lounais-Hämeen kansanterveystyön kl:n I terveyskeskuslääkärin virkaan LL Marjo Heikkilä 1.2.92 lähtien, IV terveyskeskuslääkärin virkaan LL Joachim Wenning 27.4.92 lähtien, VII terveyskeskuslääkärin virkaan LL Ilkka Kankaanpää, IX terveyskeskuslääkärin virkaan LL Liisa Alikärri ja X terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jaakko Elonheimo. Kouvolan-Valkealan terveyskeskuksen kahteen apulaisylilääkärin virkaan LL Juha Laurikainen 1.2.92 lähtien ja LL Anna-Liisa Juola 17.2.92 lähtien ja kolmeen terveyskeskuslääkärin virkaan LL Hannele Karhu 1.9.92 lähtien, LL Pekka Tirkkonen 1.1.92 lähtien ja LL Mohammed Dajani 7.1.92 lähtien.

Ravinto ja nivelreuma

Ruokavalio on tulossa uudelleen vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi nivelreuman hoidossa.

Heikki Isomäki

Muuttaako kuntien valtionapu-uudistus terveydenhuollon työnjakoa

Suomen terveydenhoito on korkeatasoinen ja inhimillinen ja pitää huolta kaikista jäsenistään varallisuusasemasta riippumatta. Vuoden 1993 alusta tuleva valtionapu-uudistus antaa kunnille enemmän valinnanmahdollisuuksia terveydenhoidon järjestämiseen. On selvää, että korkea taso ja inhimillisyys tulee säilyttää myös tulevaisuuden terveydenhoidossa, jossa näiden lähtökohtien lisäksi myös tehokkuudesta ja taloudellisuudesta on tulossa nykyistä tärkeämpiä tekijöitä.

Lääkäriliiton hallitus vuonna 1992

Puheenjohtaja

Arvo Ylppö 27.10.1887-28.1.1992

Arvo Henrik Ylppö syntyi akaalaisen maanviljelijäperheen vanhimpana poikana, viidentenä kahdestatoista lapsesta. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1914, väiteltyään samana vuonna. Jo ennen valmistumistaan hän aloitti tutkijana ja apulaislääkärinä Berliinin Kaiserin Auguste Victoria-Hausissa, toimien siellä 1911-1920, lopulta ylilääkärinä. Hän tuli Helsingin yliopiston lastentautien dosentiksi 1919, henkilökohtaiseksi professoriksi 1921, oli varsinainen professori ja Lastenklinikan ylilääkäri 1925-1957 sekä Lastenlinnan sairaalan ylilääkäri 1920-63. Arkkiatrin arvon hän sai 1952. Hän oli mm. neljän yliopiston kunniatohtori, sekä useimpien Euroopan maiden ja Yhdysvaltain kansallisten lastenlääkäriyhdistysten kunniajäsen.

Jaakko Perheentupa

Nimityksiä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Lappeenrannan terveydenhoitoaseman vastaavan lääkärin toimeen LL Jouni Kuusela 1.2.92 lähtien (hakijoita 5).

In Memoriam Eero Tourunen 31.1.1938 - 28.12.1991

Kesken parhainta aktiiviuraansa menehtyi äkillisen vaikean sairauden murtamana 28.12.91 Keski-Suomen Keskussairaalan anestesiologian erikoislääkäri Eero Tourunen. Hän syntyi Laukaassa 31.1.38 ja pääsi ylioppilaaksi Äänekoskelta vuonna 1958. Hän kasvoi hyvässä työläiskodissa, jossa ahkeruus, yritteliäisyys ja isänmaallisuus olivat perusarvoja.