New study could end controversy over Colombian malaria vaccine

Colombian biochemist Manuel Patarroyo, who nearly a decade ago made what he claims is "the first vaccine to protect against malaria", has no doubts: the vaccine works. He has found the vaccine to be effective in monkeys and has tested it with apparent success in clinical trials involving thousands of people in Latin America. But many scientists, mainly in Europe and the United States, remain sceptical, citing difficulties in reproducing Patarroyo's findings in monkeys and faulting the trials for their poor design.

Ministerikokous päätti uudesta malariastrategiasta

Malariatilanteen jatkuva paheneminen on saanut Maailman terveysjärjestön WHO:n muuttamaan strategiaansa taudin torjunnassa. Lokakuun lopulla Amsterdamissa pidetty ministerikokous hyväksyi uuden malariaohjelmien suuntauksen. Tähtäin ei enää ole malarian ja sen levittäjäsääsken hävittämisessä, vaan taudin hallinnassa. Uuden strategian peruselementit ovat varhainen diagnosointi, oikea-aikainen hoito ja ehkäisytoimien tarkempi kohdentaminen. Tämä vaatii panostusta epidemiologiseen tutkimukseen ja jatkuvaan tilanteen seurantaan.

Kidutuksen uhrien hoidossa tarvitaan hammaslääkäriäkin

Noin kolmasosan Ruotsiin tulleista pakolaisista arvioidaan kokeneen väkivaltaa valtaapitävien taholta. Kidutuksen uhreilla on usein vaikeita kiputiloja. Lyönnit ja muu pahoinpitely vaurioittavat ruumista, mutta kidutuksen psyykkiset seuraukset ovat vielä pahempia. Painajaiset aiheuttavat lihasjännitystä, päänsärkyä ja kasvokipuja. Usein hampaita on lyöty pois, ja tämä muistuttaa tapahtuneesta joka päivä. Suun kuntoutus on joskus potilaan kuntoutumisen alku. Kidutettujen potilaiden hoidosta saaduin kokemuksin voidaan kehittää myös "tavallisen" potilaan hoidon laatua.

Toimittanut Leena Tuuteri

Palkittuja

World Congress of the International Association for Accident and Traffic Medicine (IAATM) on antanut professori Jarmo Pikkaraiselle Gerin-mitalin, joka on tehty professori Cesare Gerinin muistoksi. Jarmo Pikkaraiselle annettiin tämä mitali hänen ansioistaan liikennelääketieteen alalta, erityisesti aiheesta alkoholi ja tieliikenne. Pikkarainen on toiminut IAATM:n presidenttinä vuodesta 1988 ja ollut pitkään mukana myös sekä kotimaisella että pohjoismaisella tasolla.

10.11.1992 Haluaako hallitus tupoa?

Hallituksen suhtautuminen ay-kenttään on ollut horjuva. Pääministeri on aikanaan ilmoittanut hallituksen hoitavan omat asiansa ja ay-liikkeen omansa. Viimeksi mainitun osapuolen tehtäväkenttään olisi kuulunut myös työllisyydestä huolehtiminen. Säästöpakettinsa julkistamisen jälkeen hallitus on kuitenkin ryhtynyt virittämään tupo-neuvotteluja, mikä on herättänyt toiveikkuutta työmarkkinajohtajissa. Onnistumismahdollisuudet eivät kuitenkaan näytä erityisen hyviltä. Tupo-neuvotteluissa on ollut tapana sopia palkansaajan ostovoimaan keskeisimmin vaikuttavista tekijöistä, ennen kaikkea palkankorotuksista ja veroratkaisuista. Tällä kertaa hallitus kiirehti kuitenkin jo ennen neuvottelujen alkua ilmoittamaan päättäneensä voimakkaasta verotuksen kiristämisestä ensi vuonna.

10.11.1992 Vill regeringen ha en uppgörelse om inkomstpolitiken?

Regeringens inställning till arbetsmarknads-organisationerna har varit vacklande. Statsministern har i tiden låtit förstå att regering-en sköter sitt och att de fackliga organisationerna skall göra sammaledes. Det borde också ha varit deras sak att ansvara för sysselsättningen. Sedan regeringen lanserat sitt sparpaket har den dock börjat tala om inkomstpolitiska förhandlingar. Det har gjort arbetsmarknadsledarna hoppfulla. Utsikterna att lyckas med dessa förhandlingar är dock inte särskilt gynnsamma. Förhandlingarna har vanligen gällt faktorer som har betydande inverkan på löntagarnas köpkraft, framför allt löner och skatter. Nu har regeringen emellertid redan innan förhandlingarna kommit i gång hunnit meddela att den skärper beskattningen kraftigt nästa år.

10.11.1992 Perusturva vaarassa lääkehoidossa

Eduskunta on päättänyt, etteivät säästötoimet saa kohdistua kansalaisten perusturvaan, kun säästölakeja säädetään yksinkertaisella enemmistöllä. Perusturva-käsitettä ei ole missään tarkemmin määritelty. Nyt kun valtion ja kuntien talous kurjistuu nopeasti, joudutaan tekemään radikaaleja säästöpäätöksiä. Leikkausten sosiaalipoliittisia vaikutuksia ei silti useinkaan pohdita riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Julkinen sektori on yllätetty "housut kintuissa": harvassa pöytälaatikossa on varasuunnitelmia, miten selvitä rahoituksen vähetessä nopeasti.

Onko peptinen haava infektiotauti?

Helicobacter pylori on mahan limakalvolla elävä spiraalinmuotoinen bakteeri, jonka yhteyttä mahan ja pohjukaissuolen sairauksiin on tutkittu intensiivisesti kymmenen viime vuoden aikana. Sitä tavataan yleisesti kaikkialla maailmassa, ja ainakin puolet väestöstä saa tartunnan keski-ikään mennessä. Bakteerin spontaani häviäminen on harvinaista, mutta suuri osa kroonisista tartunnankantajista pysyy oireettomina. H. pylori aiheuttaa valtaosin kroonisen, epäspesifisen gastriitin. Lähes kaikilla pohjukaissuolihaavaa sairastavilla ja yli puolella mahahaavapotilaista todetaan krooninen gastriitti ja H. pylori -infektio, jonka parantaminen vähentää ainakin pohjukaissuolihaavan ja todennäköisesti myös mahahaavan uusiutumista. Vaikka H. pylori -infektio näyttää merkittävältä myös ulkustaudin synnyssä ja se on usein edellytys haavan kehittymiselle, tarkka patogeneettinen mekanismi ei ole vielä selvä. Infektio yksin ei riitä aiheuttamaan peptistä haavaa, vaan sen muodostumiseen tarvitaan edelleenkin suolahappoa sekä muita riskitekijöitä.

Ilkka Krekelä

Ensimmäinen epileptinen kohtaus - aloittaako lääkitys vai ei?

Tuntemattomasta syystä aiheutuneen epileptisen kohtauksen jälkeen potilaan jatkohoitoa joudutaan pohtimaan monelta kannalta. Potilaan ja hänen perheensäkin osallistuminen päätöksentekoon on välttämätöntä, muutoin ei synny hoitomyöntyvyyttä. Kansainvälisiä tai kansallisia suosituksia hoitolinjoista ei ole saatu aikaan, mutta uusimmankin kirjallisuuden kannanotoissa on puollettu nykyistä käytäntöä, jonka mukaan potilasta ensisijaisesti seurataan aloittamatta lääkehoitoa.

Matti Sillanpää Jorma Toppari

Ruokavalioneuvonta diabeettisten munuaismuutosten ehkäisyssä ja hoidossa

Diabetesliiton työryhmä on suunnitellut käytännön toimintalinjoja jatkoksi runsas vuosi sitten julkaistuun suositukseen nefropatian ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta. Suosituksen ruokavalio-osuus, varsinkin ravinnon proteiineja koskevat osat, aiheuttaa melkoisia muutoksia aterioiden sisältöön. Uuden tiedon sekä uusien ruokailutapojen ja asenteiden omaksuminen vaatii potilaalta työtä ja hyvää motivaatiota, eikä se onnistu ilman yksilöllistä ravitsemusneuvontaa. Artikkelissa esitetään näkökohtia ruokavaliosuosituksen soveltamisesta ja ehdotus ravitsemusneuvonnan organisoinnista. Tärkeänä pidetään, että kaikki potilasta hoitavat ammattihenkilöt välittävät yhtenäistä tietoa ruokavaliosta ja sen tavoitteista.

Marja-Leena Aho Eliina Haapa Terhikki Latvala Auli Pölönen Liisa Riihelä

Lanneselkäpotilaan kuntoutuksen tuloksellisuus tutkimusten valossa

Perusteelliset hoitotutkimukset ovat osoittaneet, että kuntoutuksella ei ole pystytty ehkäisemään lanneselkäpotilaiden sairauslomia tai eläkkeelle siirtymistä. Laaja-alainen kuntoutus on tosin parantanut potilaiden vointia ja suorituskykyä, mutta tämäkään ei ole lisännyt työhönpaluuta - ja työkykyhän on yhteiskunnan käyttämä kuntoutuksen tuloksellisuuden mittari. Lanneselkäpotilaiden kuntoutusta on tehostettava analysoimalla taudinkuvaa niin somaattiselta, psyykkiseltä kuin sosiaaliseltakin kannalta ja valitsemalla mahdollisimman syynmukaiset hoitokeinot tämän analyysin pohjalta. Sillä eihän depressiota tai huonoa työmotivaatiota voida parantaa fysioterapialla.

Gustaf Lilius

Lasten ja nuorten hampaiden terveys paranee - hammaslääkärien määrä kasvaa

Järjestelmälliseen hoitoon oikeutettujen lasten ja nuorten aikuisten hammashoidon tarve on dramaattisesti vähentynyt, osoittaa lääkintöhallituksen vuonna 1974 aloittama näiden ryhmien hampaiden terveydentilan kehityksen seuranta. Terveyskeskuksissa hoidettujen potilaiden määrä ei ole kuitenkaan kasvanut suhteessa lisääntyneeseen suun terveydenhuollon henkilöstön määrään. Syynä tähän lienee vahva vuosittaisten tarkastusten perinne, joka aikoinaan, karieksen ollessa tavallista, oli hyvinkin tarpeellinen. Nyt ollaan kuitenkin siirtymässä yksilöllisiin tarkastusväleihin. Myös laajentunut oikomishoito selittää osaltaan sitä, ettei lasten muusta hammashoidosta vapautuneita voimavaroja ole siirtynyt vanhempien ikäryhmien hoitoon. Tulevaisuudessa suun terveydenhuollon painopiste on kuitenkin aikuisväestön hoitamisessa ja erikoissairaanhoitona toteutettavan hammashoidon järjestämisessä.

Eeva Widström Seppo Turunen Seppo Helminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030