In memoriam Saara Torma 1.8.1920 - 28.12.1992

Lääketetieteen lisensiaatti Saara Torma kuoli yllättäen Helsingissä 28.12.92. Hän oli syntynyt Kuhmoisissa 1.8.20. Saara Torma kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän yhteiskoulusta vuonna 1939 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1948. Psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri hänestä tuli vuonna 1955. Hän toimi alilääkärinä ja osastonlääkärinä Pohjois-Hämeen keskusmielisairaalassa vuosina 1955-56, sen jälkeen psykiatrina Tampereen kasvatusneuvolassa, sitten erikoislääkärinä Lastenlinnan sairaalassa. Pääosan urastaan Saara Torma teki Helsingissä kasvatusneuvolatyössä vuosina 1972-83. Tähän ajanjaksoon sisältyi kyseisen toiminnan hallinnon uudistus ja kenttätyön organisaation muutos, joiden suuritöiseen suunnitteluun hän osallistui. Viimeisen virkajaksonsa hän toimi koulutusneuvolan johtajana, jolloin hallinnolliseen ja lääketieteelliseen työhön liittyivät myös opetustehtävät. Sotien aikana Saara Torma palveli lääkintälottana kenttä- ja sotasairaalassa.

Nimityksiä

Mäntykankaan erityiskoulun erikoislääkärin määräaikaiseen virkaan lastenneurologian erikoislääkäri, proviisori Tuula Kiviranta 1.1.93 lähtien.

Laillistetut lääkärit

Rättsskydscentralen för hälsovården har beviljat den 16.12.1992 svenska medborgaren och i Sverige legitimerade läkaren Vivi Lilian Hirdman rätt att självständigt utöva läkaryrket såsom legitimerad läkare inom landskapet Åland.

Erikoislääkärin oikeudet

Jyrki Mikko Kreula, radiologia; Ritva Ilona Peräsalo, hallinnon pätevyys; Tiina Marjaana Reijonen, lastentaudit; Teuvo Albin Sihvonen, kliininen neurofysiologia

Suppeat erikoisalat

Esko Juhani Vanninen, isotooppilääketiede (kliininen fysiologia).

Väitelleitä

LL, kirurgian erikoislääkäri, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Eero Uolevi Kangas, Clinical features and surgical treatment of Crohn's disease (gastroenterologinen kirurgia), Tampereen yliopisto.

Kuolleita

Kaj Harald Fält, Rolf Albert Holger Koulumies, Veli Matti Laukkanen, Sirkka Helinä Oinonen, Anja Iris Talvikki Sipari, Esko Juhani Timperi.

20.1.1993 20.1.1993 Keskussairaala ja niukkenevat voimavarat

Erikoissairaanhoidossa ollaan siirtymässä aikaisemmasta toiminnan volyymin kasvattamisesta ennallaan pysyviin tai jopa pieneneviin voimavaroihin. Säästämisessä päädytään helposti ns. juustohöyläperiaatteeseen, niin että jokainen yksikkö velvoitetaan alittamaan talousarvio tietyllä prosentilla. Menettely voi onnistua säästötarpeen ollessa pieni. Se ei kuitenkaan enää toimi, jos voimavarojen leikkaustarve on suuri. Kaavamainen säästäminen joka kohteessa kangistaa toimintaa, ja kustannusten marginaalinen väheneneminen voi loppujen lopuksi häiritä kohtuuttomasti potilaiden hoitoa. Kaikesta tinkiminen voi helposti heikentää henkilökunnan työmotivaatiota. On kuitenkin selvää, että tämänhetkinen taloudellinen tilanne edellyttää terveydenhuollolta toiminnallisesti syvälle käyviä muutoksia.

Centralsjukhusen och minskade resurser

Inom den specialiserade sjukvården är man på väg från den tidigare inriktningen på volymökning mot oförändrade eller rent av minskade resurser. Sparåtgärder leder lätt till den så kallade osthyvelsprincipen, varvid varje enhet åläggs att underskrida sin budget med en viss procent. Metoden kan lyckas om sparkravet är litet men är inte funktionsduglig om behovet att skära på utgiftssidan är stort. Vid schablonmässigt sparande på varje post blir flexibiliteten i verksamheten lidande och en marginell kostnadsreduktion kan i slutändan i oacceptabel omfattning interferera med vården av patienter. Om man drar ner på alla håll finns det risk för att personalens arbetsmotivation försämras. Det är dock klart att dagens ekonomiska situation kräver djupgående förändringar i hälso- och sjukvårdens verksamhet.

20.1.1993 Tappajasolut syövän hoidossa

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 14 000 ihmistä, ja joka neljäs suomalainen sairastaa jossain elämänsä vaiheessa syöpää. Vakiintunut syövänhoito perustuu kirurgiaan, sädetykseen ja solusalpaajiin. Näillä voidaan nykyisin parantaa jo yli puolet potilaista, kun vielä parikymmentä vuotta sitten vain kolmannesta pystyttiin pysyvästi auttamaan. Suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on aiheellista hakea myös uusia hoitomuotoja. Syövän biologinen hoito, johon tappajasoluterapia osana kuuluu, on syövänhoidossa uutta ja lupaavaa.

Aikuisten aorttaläppäviat

Aorttaläpän ahtauma on nykyään yleinen sairaus. Tavallisimmin potilaana on vanhus, jonka aorttaläppä on kalkkiutunut. Jos ahtauma aiheuttaa oireita, potilaalle pyritään asentamaan tekoläppä. Myös vanhusten leikkaustulokset ovat olleet hyvät. Oireettomien potilaiden leikkausaiheet ovat epäselvät, mutta ainakin potilaita on seurattava tarkasti. Aorttaläpän vuoto vaatii myös yleensä leikkaushoidon, jos siitä on oireita, ja oireettomanakin, jos kammion systolinen toiminta heikkenee.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Tieto vanhuksen sydäninfarktista saattaa jäädä epävarmaksi

Käsitykset tunnistamattomien sydäninfarktien yleisyydestä vanhuksilla perustuvat potilasaineistojen analyyseihin, mutta esiintyvyyttä ei juuri ole selvitetty valikoimattomassa vanhusväestössä. Tässä tutkimuksessa arvioitiin sydäninfarktien esiintyvyyttä 65-, 75-, 80- ja 85-vuotiailla satunnaisesti valituilla henkilöillä yhdistämällä anamnestiset tiedot, aikaisemmat dokumentoidut sairauskertomustiedot sekä EKG-löydökset. Tutkittavien ja heidän omaistensa haastattelun sekä aikaisempien sairauskertomustietojen perusteella joka kymmenes 65-vuotias ja joka viides 80-vuotias, mutta 85-vuotiaista vain joka seitsemäs, oli sairastanut sydäninfarktin. Patologisia EKG-löydöksiä havaittiin infarktin sairastaneistakin vain joka kolmannella.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis Jaakko Valvanne Timo Erkinjuntti Nan LI Sirpa Sairanen

Vajaakuntoisuuden arviointi ja mittaaminen Joensuu-luokituksella

Toimintakyvyn arviointia pidetään vanhusten ja vammaisten kliinisen ja hoidollisen arvioinnin keskeisenä osana. Varsinkin Suomessa toistaiseksi käytetyt standardoidut menetelmät soveltuvat lähinnä laitospotilaiden arviointiin. Joensuun terveyskeskuksessa on kehitetty lyhyt, standardoitu menetelmä erityisesti valvotun kotisairaanhoidon potilaiden toimintakyvyn arvioimista, kirjaamista ja luokittelua varten. Artikkelissa esitellään tämä nk. Joensuu-luokitus ja pohditaan sen soveltuvuutta ja hyötyjä kotisairaanhoidon ja laitoshoidon potilaita arvioitaessa.

Erkki Mäkinen

Alkoholin aiheuttamat kivesvauriot

Tuoreissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että alkoholi vaikuttaa suoraan toksisesti kivesten toimintaan. 129 miehen obduktioaineistosta, johon liitettiin läheisiltä haastattelussa saadut tiedot alkoholinkäytöstä, voitiin todeta spermatogeneesihäiriöiden lisääntyneen yli 40 g alkoholia vuorokaudessa käyttäneillä. Vakavia vaurioita alkoi esiintyä miehillä, joiden alkoholinkulutus oli ollut yli 80 g/vrk.

Jarkko Pajarinen Pekka J. Karhunen

Miksi allergisen nuhan hoito epäonnistuu?

Allergista nuhaa hoidettaessa on tärkeintä poistaa potilasta ärsyttävät allergeenit hänen elinympäristöstään niin tarkkaan kuin mahdollista. Jos nuhan oireet ovat vaikeat, lääkitys on syytä aloittaa useammalla kuin yhdellä lääkkeellä. Uutta lääkettä on käytettävä ainakin kuukausi, ennen kuin sen tehoa voidaan arvioida. Huonot hoitotulokset voivat johtua allergisen nuhan rinnalla ilmenevistä muista taudeista, kuten sinuiitista tai polyyppitaudista, nenän mekaanisista tukoksista, puutteellisesta allergiasaneerauksesta tai jopa väärästä diagnoosista.

Arja Keskinen-Ruoppila

Pulssihoito syklofosfamidilla lupusnefriitin valinnaishoidoksi

NIH:n tukemassa tutkimuksessa verrattiin kahden eri syklofosfamidiannostelun ja metyylipredniso-lonin vaikutuksia 65 potilaan lupusnefriittiin. On näet käymässä yhä ilmeisemmäksi, että juuri syklofosfamidi on erityisen tehokas LED:n renaalisten ja muiden komplikaatioiden hoidossa. Asiassa on paljon mutua, ja siksi vertailututkimukset perinteiseen steroidiin nähden ovat tervetulleita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Nimityksiä

Wellcome Pharma Oy:n CRA-kliinisten tutkimusten monitoroijaksi LL Ari Ahola 1.1.93 lähtien (hakijoita 65).

Laillistetut lääkärit

Jari-Pekka Klemettilä, Jaakko Arto Sakari Lappalainen, Timo Juhani Miettinen, Maarit Helena Peltamo, Ulla Katariina Piippo, Minna Helena Rasi-Hakala, Sisko Elina Ronni, Martin Gustaf Weckman

Erikoislääkärin oikeudet

Stig Björn Hägglund, psykiatria; Kirsi Merja Helinä Korpela, syöpätaudit ja sädehoito; Ari Simo Juhani Laitinen, yleislääketiede; Kyösti Pentti Nuorva, patologia; Liisa Irmeli Raatemaa, yleislääketiede

Suppeat erikoisalat

Kaisa Sisko Tellervo Juntunen, gynekologinen endokrinologia (naistentaudit ja synnytykset); Tatu Sakari Juvonen, thorax- ja verisuonikirurgia (kirurgia); Sini Hannele Tompuri-Myllynen, lastenkirurgia (kirurgia); Toini Inkeri Uutela, reumatologia (sisätaudit)