Väitelleitä

LL Reetta Johanna Hästbacka, In Search of the Diastrophic Dysplasia Gene - Genetic Mapping of a Disease Locus (lääketieteellinen genetiikka), Helsingin yliopisto.

10.1.1993 Tarvitaanko hoidon porrastusta?

Euroopan terveydenhuollon painopistettä alettiin viime vuosikymmenellä siirtää perusterveydenhuoltoon. WHO:n yleiskokous Alma Atassa 1978 korosti perusterveydenhuollon merkitystä, ja näin tuli myös hoidon porrastus eurooppalaiseen terveydenhuoltoon, jossa aikaisemmin paino oli erikoissairaanhoidossa. Euroopan yhteisön maissa lääkärikunnasta on keskimäärin yli puolet yleislääkäreitä.

10.1.1993 Vårdnivåerna behövs

Tyngdpunkten i hälso- och sjukvården i Europa började under 1980-talet förskjutas mot primärvården. WHO:s möte i Alma Ata 1978 betonade primärvårdens betydelse. Nivåstrukturering av vården infördes i Europa där tyngdpunkten tidigare legat på den specialiserade sjukvården. I EG-länderna utgör allmänläkarna i genomsnitt över hälften av läkarkåren.

10.1.1993 Heitetäänkö HYKS pesuvesien mukana?

Julkisuudessa käydään jälleen keskustelua HYKS:sta. Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja on ehdottanut HYKS:n liittämistä osaksi Helsingin erikoissairaanhoitoa. Espoo haluaisi irtautua HYKS:n kuntainliitosta hoidattaakseen aikaisempaa enemmän omia potilaitaan Jorvin sairaalassa. Vantaa rakentaa omaa Peijas-Rekolan sairaalaansa. HYKS:n käytön tarve kaiketi siis vähenisi. Tämän vuoden alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus saanee myös HYKS-piirin ulkopuoliset kunnat entistä enemmän pohtimaan, missä kuntalainen hoidetaan. Ainakin pintapuolisesti tarkastellen ei voi välttyä vaikutelmasta, että HYKS:n vieroksunnasta on tullut kunnissa jonkinlainen viisasten kivi, jolla terveydenhuollon budjetit aiotaan panna kerralla kuntoon.

Aikuisten hiippaläppäviat

Läppävikojen jakauma on muuttunut. Mitraalistenoosi on käynyt harvinaiseksi reumakuumeen melkein hävittyä, mutta aorttaläpän ahtauma on tullut hyvin yleiseksi väestön ikääntymisen myötä. Käytännön lääkäri joutuukin entistä useammin ratkaisemaan, voisiko potilaan taudinkuva selittyä läppäviasta. Myös jo tiedossa olevan läppävian hemodynaamista merkitystä ja hoidon tarvetta arvioidaan monella sairaanhoidon porrastuksen tasolla, usein kaikututkimuksen tuella. Vaikka kardiologian erikoislääkärin palveluja on yhä paremmin saatavilla, on perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa toimivien yleis- ja sisätautilääkärien kannanotto potilaan läppävikaan edelleenkin tärkeä pyrittäessä parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen ja leikkauksen oikeaan ajoitukseen. Lääkärilehdessä julkaistaan kolmiosainen kirjoitussarja aikuisten läppävioista. Kirjoitussarjan ensimmäinen osa selventää aikuisilla esiintyvien mitraaliläppävikojen kliinistä kuvaa, hoitomahdollisuuksia ja hoidon tuloksia.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Terveyskeskuspotilaiden vatsavaivat

Vatsavaivat terveyskeskuslääkärillä käynnin syynä korostuvat usein jatkotoimenpiteiden, erityisesti endoskopiatutkimusten vuoksi. Vuoden 1991 toukokuussa Keski-Suomen ja Kuopion läänien terveyskeskuksissa tehdyn tutkimuksen mukaan 3,6 % naisten käynneistä ja 3,7 % miesten käynneistä johtui vatsavaivoista. Sekä miesten että naisten yleisin vatsaoire oli ylävatsakipu, toiseksi yleisin ripuli. Lääkärin yleisin ensiarvio vatsavaivan syystä oli naispotilailla toiminnallinen ylävatsavaiva ja miespotilailla gastroenteriitti. Naisten käynneistä 29 % ja miesten käynneistä 24 % johti endoskopia- tai radiologiatutkimuksiin. Lähete erikoislääkärijohtoiseen sairaalaan kirjoitettiin keskimäärin joka yhdeksännellä käynnillä. Neljä potilasta kymmenestä sai hoidoksi enintään elämäntapoja ja dieettiä koskevia ohjeita. H2-salpaajan osuus hoidoista oli 10 %.

Jorma Takala Markku Heikkinen Risto Julkunen Pekka Pikkarainen Ja Työryhmä

Pneumonian diagnostiikka ja hoitokäytäntö keskussairaalassa

Mikkelin keskussairaalassa 1987-88 hoidettujen pneumoniapotilaiden sairauskertomuksista selvitettiin muiden kuin sairaalassa saatujen pneumonioiden diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöä. Taudin etiologia selvisi vain 19 %:lta potilaista, ja laajoista diagnostisista tutkimuksista näyttää vain harvoin olevan hyötyä, kun tällaisten pneumonioiden hoitoa toteutetaan. Vain 48 % potilaista hoidettiin penisilliinillä, sen sijaan kefalosporiinien käyttö osoittautui varsin yleiseksi ja tehokkaaksi. Antibioottien valintaan ja laboratoriokäytäntöön kannattaa kiinnittää huomiota jo kustannustenkin takia. Yli puolella potilaista todettiin olleen jokin keuhkokuumeelle altistava tekijä, johon olisi voitu vaikuttaa ennalta.

Jouni Silvennoinen Robert Paul Kimmo Porkka Seppo Utriainen Risto Valta Leo Tarssanen

Seerumin kolesterolin vähentäminen ja väkivaltaiset kuolemat eivät liity yhteen

Väitteet seerumin kolesterolia vähentävän hoidon aiheuttamasta itsemurha- ja onnettomuusriskistä on kriittisissä tarkasteluissa todettu perusteettomiksi. Ongelmana on, miten korjata kohu-uutisten aiheuttamat väärät käsitykset, kun oikaiseva tieto on huomioarvoltaan heikompana jäänyt uutismarkkinoilla katveeseen. Monet hyperkolesterolemiapotilaat ovat huolissaan kyselleet hoidon turvallisuudesta, ja jotkut ovat luopuneetkin asianmukaisesta hoidosta.

Matti J. Tikkanen M. Heikki Frick

Maahanmuuttajien rokotukset

Suomeen tulevilla kiintiöpakolaisilla, myönteisen päätöksen saaneilla turvapaikan hakijoilla ja maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikkaa hakevat lapset ohjataan rokotusohjelman piiriin jo ennen kuin hakemuksesta on annettu päätös. Jos maahantulija ei tiedä, mitä rokotuksia hän on aikaisemmin saanut, tai jos on syytä epäillä hänen saamiensa rokotteiden suojatehoa, on ainakin perussuoja varmistettava.

Hanna Nohynek Hannu Kyrönseppä Juhani Eskola

Työperäiset allergiat vähenivät hieman vuonna 1991

Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 8 828 ammattitautia vuonna 1991. Näistä 1 314 oli allergisia. Allergisia hengityselintauteja (allerginen alveoliitti, astma, allerginen nuha) oli 756 ja allergisia ihotauteja (allerginen kosketusihottuma, proteiinikontaktidermatiitti, kosketusurtikaria) 558. Allergisen alveoliitin aiheutti lähes yksinomaan homesienipöly. Astman ja allergisen nuhan aiheutti tavallisesti lehmän hilse ja jauhopöly, kemiallisista aineista yleisimmät aiheuttajat olivat isosyanaatit. Allergisen kosketusihottuman aiheuttivat kumikemikaalit, metallit sekä muovikemikaalit. Kosketusurtikarian ja proteiinikosketusihottuman yleisimmät aiheuttajat olivat lehmän epiteeli ja luonnonkumi (lateksi). Työperäiset allergiat yleistyivät vuosina 1987-1990, mutta vähenivät hieman vuonna 1991. Lääkärien tulisi muistaa, että laki velvoittaa tekemään ilmoituksen ammattitaudista.

Lasse Kanerva Riitta Jolanki Jouni Toikkanen

Rumaa rautaa

Lihaksensisäinen rautalääkitys on ongelmallista. Kuvaamme potilastapauksen, jossa lihakseen annettava rautalääke värjäsi lantioseudun ihoon suuret, mustanruskeat läiskät. Valmistajan alkuperäinen injektio-ohje puuttuu lääkkeen suomalaisesta pakkauksesta. Lihaksensisäisen injektion toteuttamisessa voisi yleisemminkin olla pohtimisen sijaa. Suomalaisen nykykäytännön mukaisesti annettujen injektioiden jäljiltä naispotilaan esteettisesti surulliset rautaläiskät ovat säilyneet kohta kaksi vuotta.

Raimo Suhonen Markku Helle

Nimityksiä

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Anestesiologian klinikan hallinnollisen apulaisylilääkärin virkaan (anestesiologia) erikoislääkäri, LKT, dosentti Annikki Mäkeläinen 1.1.93 lähtien ja apulaislääkärin virkaan (anestesiologia) LL Reino Pöyhiä 1.1.93 lähtien (hakijoita 9), Töölön sairaalan erikoislääkärin virkaan (anestesiologia) LT Tarja Tuulikki Randell 1.2.93 lähtien (hakijoita 8) ja osastonlääkärin virkaan (anestesiologia) LKT Lassi Juhani Haasio 1.9.93 (hakijoita 19), Plastiikkakirurgian yksikön kahteen apulaislääkärin virkaan (kirurgia, plastiikkakirurgia supp. erikoisalana) erikoislääkäri, LL Asko Martti Salmi ja erikoislääkäri, LL Päivi Kristiina Salminen-Peltola molemmat 1.12.92 lähtien (hakijoita 6), Urologian klinikan apulaislääkärin virkaan (kirurgia, urologia supp. erikoisalana) erikoislääkäri, LL Seppo Lundstedt 1.2.93 lähtien (hakijoita 5), Naistenklinikan apulaislääkärin virkaan (naistent. ja synnytykset, perinatologia supp. erikoisalana) erikoislääkäri, LKT Tapio Kurki 1.1.93 lähtien (hakijoita 5), I sisätautien klinikan kahteen apulaislääkärin virkaan (sisätaudit) LL Sami Pakarinen ja LT, liikuntatiet.kand. Pauliina Rämö molemmat 1.1.93 lähtien (hakijoita 18), IV sisätautien klinikan apulaislääkärin virkaan (sisätaudit) LL Elisabeth Widén 1.5.93 lähtien (hakijoita 10), Kirurgisen sairaalan ortopedis-traumatologisen osaston apulaislääkärin virkaan (kirurgia) LL Helena Ervasti 1.1.93 lähtien (hakijoita 18) sekä Psykiatrian klinikan kahteen apulaislääkärin virkaan (psykiatria) LL Päivi Pynnönen ja LL Tuula Tapionsalo molemmat 1.1.93 lähtien (hakijoita 25).

Eroja

Tampereen yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikan osastonlääkäri Kyösti Ala-Kailalle myönnetty ero osastonlääkärin virasta 1.12.92 lähtien ja psykogeriatrian klinikan apulaislääkäri Jukka Rönneikölle myönnetty ero apulaislääkärin virasta 1.1.93 lähtien.

Laillistetut lääkärit

Ari Jukka Kokkonen, Anssi Markus Kotala, Minna Marja Lehto, Tuija Maria Leino, Ilpo Olavi Nuotio, Leila Irmeli Oksanen, Liisa Tellervo Pekkanen, Kai Petteri Porras, Päivi Ulla Rantalainen, Ismo Jouko Antero Saarenpää, Arja Helena Sakki, Tuula Helena Tarkiainen, Jouni Tapani Ylinen.

Erikoislääkärin oikeudet

Auli Sinikka Hakulinen, keuhkosairaudet; Auvo Antero Juhani Kaikkonen, kirurgia; Anne Kaarina Pinola, työterveyshuolto; Arto Ilkka Ensio Puura, anestesiologia; Matti Risto Rauvala, yleislääketiede; Sirkku Kerttuli Salo, korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Väitelleitä

LL, anestesiologian erikoislääkäri Merja Aulikki Aronen, C-reactive protein and complement activation in children undergoing cardiac surgery (teho-hoito, lasten sydänkirurgia), Helsingin yliopisto.

Kuolleita

Lars Emil Tötterman

Luentopalkkiosuositus 1993

Milloin viranomaisten taholta ei ole ennalta vahvistettu tai muuten työnantajan kanssa sovittu luentopalkkioista, suosittelee SLL käytettäväksi seuraavaa Akavan luentopalkkiosuositusta:

20.12.1992 Huolenpito kollegasta

Vaikka lääkärit ovat terveydenhuollon varsinaisia asiantuntijoita, ei oman terveydentilan hoito näytä heiltä aina sujuvan. Lääkärit ovat tosin sairauslomilla selvästi vähemmän kuin työyhteisönsä muut jäsenet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heidän terveydentilansa olisi parempi kuin muiden, vaan pikemminkin kyse on haluttomuudesta hakeutua hoitoon. Lisäksi eräissä tapauksissa, mm. alkoholismia hoidettaessa, lääkärit ovat potilaina muita vaikeampia.

20.12.1992 Omsorgen om kollegan

Även om läkarna är experter på hälso- och sjukvård så har de tydligen inte lika lätt för att sköta sin egen hälsa. Läkare har visser-ligen klart färre sjukledigheter än andra i arbetslivet. Det betyder ändå inte att de skulle vara friskare än andra utan snarare är det fråga om en viss ovilja att söka vård. I vissa fall, t.ex. då det gäller alkoholism, är läkarna dessutom svårare patienter än genomsnittet.