Mitä lääketieteessä kannattaa tutkia

Lääketieteellisen tutkimuksen jatkuvasti laajetessa osoittautui tärkeäksi pohtia, minkälaisesta tutkimuksesta oli todellista hyötyä käytännön terveydenhuollossa. Ongelma oli kansainvälinen ja johti Yhdysvalloissa mm. tutkimukseen tutkimuksesta. Niinpä nimimerkki Octopus kertoi selvityksestä, jossa etsittiin vastausta kysymykseen, minkälaiset tutkimukset olivat eniten edistäneet sydän- ja verisuoni- sekä keuhkosairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja ehkäisyä vuoden 1940 jälkeen.

Opetus- ja esitystilanteen valmistelu ja toteutus

Onnistunut suullinen esitys pohjaa huolelliseen valmistautumiseen, ennakoivaan kuulija- ja tilanneanalyysiin, onnistuneeseen sanalliseen ja ei-sanalliseen viestintään ja esitysteknisten apuvälineiden taitavaan käyttöön. Kerro alussa mitä sanot, sano se ja kertaa lopussa keskeiset asiat.

Matti Isohanni Michael Spalding Hanna-Leena Kemilä

MATLAB III

Matlab on kätevä tapa ilmaista lyhyesti numeerisia laskuja. Kirjallisuudesta löytyy valmiita "reseptejä" satoihin eri tarpeisiin. Omien ohjelmien teko on paljon nopeampaa kuin BASIC- tai FORTRAN-ohjelmoinnilla.

Sosiaali- ja terveyshallituksesta STAKES

Sosiaali- ja terveyshallitus muuttui joulukuun alusta sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi (STAKES). Samasta ajankohdasta alkaen aloitti toimintansa myös terveydenhuollon oikeusturvakeskus.

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan lääkintäosasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Sen hyväksytysti suorittaneet saavat tästä todistuksen. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää varsinaisen sotilaslääketieteen lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, kutsuntaikäisten terveystarkastukset, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta ja ensiavun opetus.

In memoriam Kari Kristian Sahlström 18.1.1938-14.10.1992

Suruviesti Kari Kristian Sahlströmin menehtymisestä äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Hollolassa saavutti klinikan aamulla 14.10.92. Hän oli syntynyt 18.1.38 Helsingissä ja poistui näin ollen keskuudestamme arvaamatta 54 vuoden iässä. Kari Sahlström opiskeli ensin filosofian kandidaatiksi kemia pääaineenaan ja toimi yhden vuoden lääketehdas Medican palveluksessa. Myös perheen perustaminen sattui tähän ajankohtaan.

1.12.1992 Onnistuuko suomalaisten itsemurhien vähentäminen

Vuonna 1990 maassamme teki 1 192 miestä ja 319 naista itsemurhan. Itsemurhien määrä, yli 30 kuolemaa 100 000 asukasta kohden, on kansainvälisesti verraten hälyttävän korkea. Euroopan maista vain Unkarissa tehdään koko väestö huomioon ottaen enemmän itsemurhia kuin Suomessa. Itsemurhakuolleisuus on lisääntynyt 1960-luvun lopulta lähtien. Erityisen huolestuttavaa on ollut nuorten miesten itsemurhien yleistyminen 1980-luvun puolen välin jälkeen. 15-24-vuotiaitten miesten itsemurhakuolleisuus on Suomessa suurempi kuin missään muussa Euroopan maassa. Taloudellisesti vaikea lama-aika voi osaltaan edistää tätä epäsuotuisaa kehitystä.

1.12.1992 Kan självmorden i Finland minskas ?

Under 1990 begick 1 192 män och 319 kvinnor självmord i vårt land. Antalet självmord, över 30 dödsfall per 100 000 invånare, är alarmerande stort internationellt sett. I Europa begås med hänsyn till hela befolkningen fler självmord endast i Ungern. Dödsfallen till följd av suicid har ökat sedan slutet av 1960-talet. Särskilt oroväckande är att allt fler unga män suiciderat sedan mitten av 1980-talet. Bland män i åldern 15-24 år är suicidfrekvensen i Finland större än i något annat europeiskt land. Den svåra ekonomiska krisen kan ytterligare accentuera denna olyckliga trend.

1.12.1992 Harhaanjohtava otsikko!

Tappava epidemia leviämässä Suomeenkin, otsikoi Iltalehti 10.11.92 etusivunsa. Myyntiä vauhditti saman informaation sisältävä lööppi. Epidemialla tarkoitettiin jälleen hiljalleen leviävää keuhkoklamydiaepidemiaa. "Tappavaksi" epidemian teki seitsemän suunnistajan äkkikuolema; tätä kirjoitettaessa ainoastaan yhdeltä heistä on löydetty varmuudella merkkejä keuhko-klamydiainfektiosta sydänlihaksessa.

Raskaudenaikainen trauma ja sen hoito

Raskaudenaikaisessa tapaturmassa hoidettavana on kaksi potilasta: äiti ja sikiö. Raskauden normaalit fysiologiset muutokset on otettava hoidossa huomioon. Äidin elintoimintojen turvaaminen on ensisijaista, sillä sikiön etua palvelee parhaiten äidin tehokas hoito. Yleisimmin liikenneonnettomuuksissa syntyvä tylppä vatsavamma voi olla kohtalokas sikiölle, koska istukka voi irrota tai vamma aiheuttaa verenvuotoa sikiöstä äitiin. Siksi lievissäkin vatsavammoissa suositellaan sikiön voinnin seurantaa vähintään neljän tunnin ajan. Turvavyön käyttö autossa ehkäisee sekä äidin että sikiön vammautumista.

Tuomo Kalliola Pentti K. Heinonen

Depressiolääkkeiden pitoisuusmittausten kliininen merkitys

Seerumin depressiolääkepitoisuuksien huomattava yksilöiden välinen vaihtelu, jota ikääntyminen ja muu lääkitys voivat vielä lisätä, vaikeuttaa depression lääkehoidon tehon ja turvallisuuden arviointia. Depressiolääkkeiden pitoisuusmittauksien on osoitettu parantavan lääkehoidon osuvuutta erityisesti riskiryhmillä, kuten vanhuksilla ja muita psyykenlääkkeitä samanaikaisesti saavilla potilailla. Lääkehoidon nykyaikaisia seurantamahdollisuuksia tulisikin käyttää entistä enemmän myös masennuslääkkeitä saavien potilaiden hoidossa.

Esa Leinonen Pauli Ylitalo

Tuhopolttohimon taustatekijät

Tuhopolttohimo eli pyromania luokitellaan nykyisessä tautiluokituksessa hillitsemishäiriöksi. Se ei ole erillinen sairaus vaan esiintyy oireena monessa psyykkisessä häiriössä. Aiemmin yleinen käsitys, että tulipalon sytyttäminen liittyisi seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, ei tutkimusten mukaan päde kovinkaan usein. Esimerkiksi hyötyminen, muun rikoksen peittäminen tai kosto ovat motiiveina tavallisempia murhapolttorikokseen syyllistyneillä. Nykyisin impulsiivisuus ja käyttäytymisen hallinnan puuttuminen katsotaan murhapolttoon ryhtymisen perustaksi.

Eila Repo Matti Virkkunen

Sytostaattihoito ennen leikkausta lisää mahdollisuuksia rinnan säästäviin leikkauksiin

Rintasyövän hoitokäytännöt ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmenien aikana. Naisten elämänlaatua on voitu parantaa siirtymällä säästävämpiin leikkaushoitoihin. Nykyisin Suomessa voidaan yli kolmannes rintasyöpäpotilaista hoitaa rinnan säästävällä leikkauksella. Potilaiden keskimääräinen elinaika on pidentynyt, kun paikallishoitoon on liitetty täydentävä hormoni- tai sytostaattihoito. Viime vuosina monissa länsimaissa on alettu antaa sytostaattihoitoa rintasyövän ensimmäisenä hoitona. Tarkoituksena on pienentää kasvainta, jotta rinnan säästävä leikkaus olisi mahdollinen. Näin on voitu säilyttää rinta 80-90 %:lla rintasyöpäpotilaista. Varhaisen sytostaattihoidon toinen päämäärä on parantaa eloonjääneisyyttä.

Päivi Hietanen

Huuli-suulakihalkioisten foniatrinen hoito

Huuli-suulakihalkioiden kirurginen hoito alkoi Suomessa jo 1930-40-luvun taitteessa. Helsingissä sijaitsevaan Huuli-suulakihalkiokeskukseen valtakunnallisesti keskitetty halkiopotilaiden hoito laajeni vähitellen käsittämään myös hammas-, puhe- ja korvahoidon. Halkiohoito kuului hallinnollisesti SPR:n toimintaan 1940-luvun lopulta vuoteen 1984 saakka. Vuoden 1985 alusta Huuli-suulakihalkiokeskus liitettiin HYKS:aan, ja hoito kuuluu nykyisin plastiikkakirurgian yksikön tehtäviin.

Marja-Leena Haapanen

Viitehintajärjestelmästä valtioneuvoston periaatepäätös Ministeriöltä tulossa ohjeet rinnakkaisvalmisteista

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa lähiaikoina lääkäreille ohjeet, joiden mukaan lääkäri voisi lääkemääräystä antaessaan merkitä reseptiin, että valmiste saadaan vaihtaa vastaavaan halvempaan lääkevalmisteeseen. Ohjeet liittyvät valtioneuvoston periaatepäätökseen viitehintajärjestelmään siirtymisestä.

HIV-rokotteen ja -lääkkeiden kehittely jatkuu eettisten ongelmien keskellä

WHO:n arvio HIV-tartunnan saaneiden määrästä on tällä hetkellä 10-12 miljoonaa, ja vuoteen 2000 mennessä määrän ennustetaan kasvavan 30-40 miljoonaan. Sen, toteutuuko ennusteen alaraja vai yläraja, ratkaisee tartuntojen ehkäisyyn tähtäävien kampanjoiden onnistuminen kehitysmaissa, joissa tällä hetkellä on jo yli 80 % tartunnankantajista.

Muutokset sairauspanoraamassa

Rauhan ja vaurastumisen vuosikymmenten seurauksena väestön elinikä oli alkanut tuntuvasti pidentyä. Sairaalan potilaistossa ikärakenteen muutokset ilmenivät kärjistyneinä. Gustaf Fock totesi, että kun esimerkiksi Marian sairaalassa alle 60-vuotiaita potilaita oli ollut kaikista potilaista 50-luvulla keskimäärin 70 %, vastaavanikäisten osuus 70-luvun puolivälissä oli viitisenkymmentä prosenttia. Sen sijaan yli 70-vuotiaiden osuus oli kasvanut l0 %:sta 24 %:iin ja yli 80-vuotiaiden osuus runsaasta kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin.

FRITT ATT VÄLJA SJUKHUS I DANMARK

Det är från den första januari nästa år fritt för danskarna att välja vilket sjukhus de vill ligga på. Detta föreslås i en proposition som regeringen avlåtit till folketinget och allt tyder på att den kommer att godkännas.

Redaktör Svante Stenman

HIV-infektiolle kilpailija?

Aids-konferenssissa Amsterdamissa heinäkuussa useat tutkijat Yhdysvalloista ja muista teollisuusmaista raportoivat immuunikadosta potilailla, joilla ei ollut HIV-infektiota. Esitettiin jopa kuvauksia viruksentapaisista partikkeleista, jotka erosivat HI-viruksesta ja joita oli löytynyt joiltakin näistä potilaista.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Laatuvaatimukset juomavedelle

WHO on uudistanut turvalliselle juomavedelle asetettavat vaatimukset. Niitä on valmisteltu runsaan kolmen vuoden ajan osana Terveyttä kaikille -ohjelmaa, jossa turvallinen juomavesi on yksi peruspilareista. Uusitut ja ajankohtaistetut vaatimukset tarkistettiin lokakuussa mittavassa WHO:n asiantuntijakokouksessa Genevessä.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve