Uudistuva lääkärikoulutus

Lääketieteellinen koulutus oli sekä uudistumassa että laajenemassa. Liitto antoi kannustavan tukensa Niilo Hallmanin johtaman lääketieteellisen opintouudistustoimikunnan (LOT) mietinnön ehdotuksille. Liitto katsoi, että lääkärikoulutuksen tavoiteasettelun kytkentä yhteiskunnalliseen muuttumiseen sekä lääketieteen ja terveyspalvelujärjestelmään kehittymiseen oli perusteltua. Peruskoulutuksen pakollisen osan jälkeinen valinnanvaraisuus toi opiskeluun mielekästä joustavuutta. Myös suorituspistejärjestelmää ja aihekohtaista opetusta pidettiin hyvänä.

Muut 32/1992 Kommentteja

Sata vuotta hammaslääketieteen opetusta ja tutkimusta Helsingissä

Hammaslääketieteen opetuksen ja tutkimuksen 100-vuotista taivalta juhlittiin Helsingin yliopistossa. Syyskuun 19. päivänä vuonna 1892 aloitti Suomen ensimmäinen hammaslääketieteen laitos toimintansa vaatimattomissa ja alkeellisissa olosuhteissa Kasarminkadun kirurgisen sairaalan odotushuoneen nurkassa, ainoana opettajanaan odontologian dosentti Matti Äyräpää. Nykyinen opetus Helsingissä on monipuolista, ja käytössä olevat opetustilat Ruskesasuolla ovat suurimmat ja uusimmat maassamme.

Muut 32/1992 Kommentteja

1.11.1992 Päihdetyö terveyskeskuksessa vaatii kokonaisvaltaista otetta

Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja terveyskeskuksen vastuuta päihdepotilaan ensisijaisena hoitopaikkana. Laki asetti niin lääkärit kuin muun henkilökunnan uuteen tilanteeseen päihdeongelmaisen kohtaamisessa ja hoidossa. Myös katkaisuhoidon järjestäminen siirtyi perusterveydenhuollolle. Perinteisesti sosiaalitoimen vastuulla olleesta päihdehuollosta on tullut yksi monista terveydenhuollon vastuualueista. Terveyskeskuksella on entistä merkittävämpi asema päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisessa, somaattisten komplikaatioiden toteamisessa, hoidossa sekä hoidon jatkuvuuden turvaamisessa.

Muut 31/1992 Kommentteja

1.11.1992 Helhetssyn i hälsocentralens missbrukarvård

Lagen om missbrukarvård som infördes år 1987 betonar hälsocentralens ansvar som primär vårdinstans för patienter med miss-bruksproblem. Lagen ställde härmed hälsocentralens läkare och vårdpersonal inför en ny situation. Missbrukarvården, som traditionellt hade sorterat helt under socialtjänsten, har nu blivit ett av hälso- och sjukvårdens många ansvarsområden. Hälsocentralens roll har accentuerats då det gäller att hänvisa missbrukare till vård, konstatera somatiska komplikationer och behandla dem, svara för avgiftningen och trygga vårdkontinuiteten.

Muut 31/1992 Kommentteja

Muuttuuko prostatahyperplasian hoito?

Prostatahyperplasian perinteinen hoito on leikkaus. Nykyisin 90-95 % kaikista eturauhasleikkauksista tehdään virtsaputken kautta ja vain suurimmat adenoomat poistetaan avoimessa leikkauksessa. Molemmilla tavoilla eturauhasleikkaus on osaavissa käsissä turvallinen toimenpide ja vaikeita komplikaatioita syntyy vähän. Viime vuosina on pyritty kehittämään leikkausta korvaavia, sekä lääkkeellisiä että muita hoitomuotoja. Näille hoitomuodoille on varmaankin tulevaisuudessa oma käyttöalueensa lieväoireisten potilaiden hoidossa ja leikkauksen vaihtoehtona potilaille, joita ei jostakin syystä voida leikata. Vaihtoehtoisiin hoitokokeiluihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta niiden teho on syytä selvittää kontrolloiduissa tutkimuksissa. Toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään, mikä horjuttaisi perinteisen leikkauksen asemaa prostatahyperplasian tehokkaimpana hoitokeinona. Niin hyvän tehon saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole edes tarpeellista: useimmat potilaat ovat tyytyväisiä, jos oireellinen prostatismi lääkkeellä tai muulla tavoin saadaan oireettomaksi tai vähäoireiseksi.

Matti Kontturi
Muut 31/1992 Kommentteja

Nenän polyypit

Polyyppitauti on aikuisilla esiintyvä varsin kiusallinen nenäsairaus, joka uusiutuu herkästi. Polyypin perushoito on sen poisto slingalla ja harkinnan mukaan myös nenänsisäinen steroiditerapia. Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon lähinnä papillooma, mutta pahemmankin laatuiset kasvaimet ovat mahdollisia. Lasten nenässä olevat pullistumat eivät yleensä ole polyyppeja. Jos polyyppi uusiutuu poiston jälkeen usein tai poisto aiheuttaa pahan arpeuman, potilas on syytä lähettää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, jotta selvitetään, onko etmoidektomia aiheellinen.

Juhani Pukander
Muut 31/1992 Kommentteja

Hepatiitti C -infektion riskitekijät Suomessa

Verialtistus on hepatiitti C -viruksen (HCV) tärkein tartuntatie, mutta infektioita on todettu myös potilailta, joilla ei ole ollut tätä riskitekijää. Helsingin yliopiston virusopin laitoksella rutiinitutkimuksissa löydetyistä HCV-tartunnoista selvitettiin riskitekijöitä 160 potilaasta saatujen tietojen perusteella. Lähes 90 %:lla tartunnan saaneista oli ollut verialtistus ja ilman mitään riskitekijöitä oli vain muutama potilas. Suomessa HCV-tartunnat näyttävätkin suurimmaksi osaksi rajoittuneen määrättyihin riskiryhmiin, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjiin ja verituotteita saaneisiin.

Pirkko Pohjanpelto
Muut 31/1992 Kommentteja

Vanhusten syöpä Suomessa

Suomen ja kaikkien teollisuusmaiden väestö on muuttunut ja muuttuu edelleenkin aikaisempaa vanhusvoittoisemmaksi. Tämä on johtanut syöpätapausten merkittävään lisääntymiseen, vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus ei olekaan vuosien myötä merkittävästi muuttunut. Koska diagnostiikka ja hoitomenetelmät ovat samalla kehittyneet ja syöpäpotilaiden elossaoloennuste näin parantunut, syöpää sairastavien tai sairastaneiden ja samalla myös seurannassa olevien vanhusten määrä on selvästi suurentunut.

Mervi Kallio Lyly Teppo
Muut 31/1992 Kommentteja

Mitä tilastot kertovat suomalaisten ja espanjalaisten itsemurhista?

Suomessa tehdään itsemurhia viisi kertaa niin paljon kuin Espanjassa. Suomessa itsemurhan tekevät useimmin keski-ikäiset miehet, Espanjassa yli 60-vuotiaat miehet. Perheen ja työn myötä syntyvän sosiaalisen verkoston puuttuminen on selvä itsemurhan taustatekijä kummassakin maassa. Itsemurhan tehneiden demografisia taustatietoja analysoimalla ei kuitenkaan selviä syy itsemurhalukujen eroon. Valaistusta tähän voisi etsiä historian, uskonnon ja kansallisen itsetunnon erilaisuudesta.

Sari Lindeman Erkki Väisänen
Muut 31/1992 Kommentteja

"Terveysmessiasta odotellessa"

Odotukset kansanterveyslain voimaantulon (1972) tuomasta pelastuksesta silloiseen terveydenhuollon kriisiin olivat suuret, varsinkin poliittisilla tahoilla. Uskottiin, että kunnanlääkärivajaus korjautuisi, avohoito nousisi arvoonsa sairaalalaitoksen varjosta, ehkäisevä terveydenhoito voimistuisi ja näin sairastavuus vähenisi, sairaalakustannukset pienenisivät ja kaikki eläisivät onnellisina elämänsä loppuun. Näin syntyi messiaan odotus, kuten Tapani Kosonen kirjoitti.

Muut 31/1992 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030