Suvunjatkaminen ja terveys WHO:n perhesuunnittelun ohjelma (WHO Special Programme of Research, Development and Research Training in Human Reproduction) täyttää 20 vuotta. Juhlavuonna ohjelma on julkaissut yhteenvetoja mm. raskaudenehkäisyyn ja lapsettomuuden hoitoon liittyvistä tulevaisuudennäkymistä. Maapallolla tapahtuu päivittäin yli 100 miljoonaa sukupuoliyhteyttä, joista noin 0,9 miljoonaa johtaa raskauteen. Raskauksista 50 % on ei-haluttuja tai suunnittelemattomia ja 25 % ehdottomasti ei-toivottuja. Noin 150 000 raskautta johtaa päivittäin raskauden keskeytykseen. Kolmasosa näistä aborteista tehdään vaarallisissa olosuhteissa ja epämääräisissä sosiaalisissa ja legaalisissa tilanteissa, mikä johtaa noin 500 päivittäiseen kuolemaan. Noin 1 370 äitiä kuolee päivittäin toteuttaessaan fysiologista ja sosiaalista velvollisuuttaan jatkaa sukua ja synnyttää. Lisäksi moninkertainen määrä raskaanaolevia pelastuu täpärästi komplikaatioista, mutta ei ilman fyysisiä ja henkisiä vammoja. Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve Muut 34/1992 Kommentteja
Taistelu jokisokeutta vastaan Noin viisi vuotta sitten WHO käynnisti yhteistyön lääketehdas MSD:n kanssa kehittääkseen tehokkaan hoidon jokisokeuteen (onkoserkiaasi). Tautiin ei ollut pätevää hoitokeinoa, mutta sitä sairasti noin 17 miljoonaa ihmistä ja 90 miljoonaa asuu sen riskialueilla Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Jokisokeuden aiheuttaa kudosloinen, joka leviää jokien ja suurten virtojen varsilla asustavan nk. mustakärpäsen puremien kautta ihmisten ihoon. Naarasparasiitti asustaa ihokyhmyssä ja heldelmöityksen seurauksena se tuottaa lyhyessä ajassa tuhansia pieniä matoja, jälkeläisiä, joita se voi jatkuvasti tuottaa jopa 14 vuoden ajan. Madot tunkeutuvat ihoon, aiheuttavat kutinaa, paukamia ja tuhoavat lopulta ihon sidekudosrakenteen. Madot voivat tunkeutua myös silmään, jossa ne tuhoavat vähitellen silmän rakenteet ja seurauksena on sokeus. Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve Muut 34/1992 Kommentteja
Lääkemainonta valvontaan WHO:n terveysyleiskokous toukokuussa hyväksyi päätöslauselman, jossa WHO ja CIOMS velvoitetaan järjestämään asiantuntijakokous pohtimaan toimia lääkemainonnan järkeistämiseksi. Useimmissa teollisuusmaissa lääkemainonta on terveysviranomaisen valvottavissa, jos resursseja löytyy, mutta näin ei ole kaikkialla. Erityisesti kehitysmaissa paikalliset - usein kansalliset - lääketehtaat harjoittavat rajua myynninedistämistä, mutta mukana on ollut myös monikansallisten lääkeyrityksien paikallisia "sivuliikkeitä". Keväällä 1993 järjestettävä kokous saa selvityksen jäsenmaiden nykyisistä valvontasäännöksistä ja -mekanismeista. Toimenpide-ehdotukset perustetaan lisäksi mm. WHO:n vuonna 1988 hyväksymiin lääkemainonnan eettisiin kriteereihin sekä lääketeollisuuden vapaehtoisuuteen pohjautuvan lääkemainontakoodin keräämiin kokemuksiin. Kiihkeät ennakkokeskustelut ounastelevat kokouksen muodostuvan varsin mielenkiintoiseksi. Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve Muut 34/1992 Kommentteja
Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Tulosmittaus terveydenhuollossa Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tuloshakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita. Muut 34/1992 Kommentteja
Nimityksiä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kl, Tikkamäen sairaalan/Keskussairaalan apulaisylilääkärin virkaan (ortopedia) LL, erikoislääkäri Matti Karjalainen 1.1.93 lähtien (hakijoita 4). Muut 34/1992 Kommentteja
Laillistetut lääkärit Anita Alice Adler, Kimmo Johannes Hatanpää, Outi Maarit Hämäläinen, Sirkku Anneli Jaakkola, Margareta Hillevi Laine, Tapio Wilhelm Lipsanen, Liisa Kaarina Nikkilä, Hanna Riitta Soukka, Hanna Kaarina Suomalainen Muut 34/1992 Kommentteja
Erikoislääkärin oikeudet Mailis Hannele Kauppi-Keränen, psykiatria; Pirkko Anneli Kortekangas, kirurgia; Arja Raija Orvokki Mustamo, yleislääketiede; Timo Pyry Juhani Otonkoski, lastentaudit; Anssi Antero Petas, kirurgia; Heikki Tapio Rantala, yleislääketiede Muut 34/1992 Kommentteja
Väitelleitä LL, kirurgian erikoislääkäri, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esa Kalevi Partio, Absorbable screws in the fixation of cancellous bone fractures and arthrodeses. A clinical study of 318 patients (ortopedia ja traumatologia) Helsingin yliopisto. Muut 34/1992 Kommentteja
Kuolleita Valery Belov, Isak Robert Juvakoski, Heikki Juhani Kristian Karjalainen, Raimo Juuso Johannes Lehtovaara, Matti Erkinpoika Mustonen, Kalevi Spencer Mäkelä, Johan Olof Nordman, Kari Kristian Sahlström. Muut 34/1992 Kommentteja
Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tuloshakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita. Muut 34/1992 Kommentteja
20.11.1992 Yksityissektorin talouskriisi - totta vai tarua? Lääkäriasemia on totuttu pitämään vakavaraisina yrityksinä. Viime vuosikymmenen loppupuolella spekuloitiin julkisuudessa uusia investointeja, joita yksityissektori teki erityisesti pääkaupunkiseudulla. Investointeja veikkailtiin ainakin osittain ylimitoitetuiksi. Terveyskeskusmaksun käyttöönoton ei uskota yleisesti johtavan potilaiden merkittävään siirtymiseen yksityislääkärien hoitoon. Sen sijaan ensi vuonna toteutettavan valtionosuusuudistuksen on arvioitu johtavan julkisen sektorin ostopalvelujen lisääntymiseen yksityissektorilta. Samaan aikaan ilmeisesti toteutettava työterveyshuollon sv-kovauksen alentaminen työnantajille ja sairaanhoidon ainakin jonkinlainen maksullisuus käyttäjille on aiheuttanut pohdintoja muutosten vaikutuksista yksityissektorin elinmahdollisuuksiin. Yksityisen lääkäriasematoiminnan yritysilmastossa on selvästi väreilyä, jonka laatua on vaikea tällä hetkellä täsmällisesti määritellä. Muut 33/1992 Kommentteja
20.11.1992 Den privata sektorns kris Vi har vant oss vid att betrakta de privata läkarcentralerna som solventa företag. I slutet av 1980-talet väckte den privata sektorns investeringar i synnerhet i huvudstadsregionen uppmärksamhet och de ansågs delvis överdimensionerade. Införandet av en hälsocentralavgift antas dock inte resultera i att betydligt flera patienter än tidigare söker hos privatläkare. Däremot räknar man med att den offentliga sektorn nästa år som en följd av statsandelsreformen kommer att köpa mera tjänster av privatsektorn än tidigare. Då sjukförsäkringens ersättningar till företagshälsovården troligen samtidigt kommer att minska och sjukvården inom företagshälsovården på något sätt blir avgiftsbelagd, debatteras nu privatsektorns möjligheter att överleva dessa ändringar. I den privata vårdsektorns företagsklimat förekommer således för närvarande ett svårdefinerbart flimmer. Muut 33/1992 Kommentteja
Lasten sivuontelotulehdusten diagnostiikka ja hoito Lasten sivuontelotulehduksissa on iän ja onteloiden kehitysvaiheen mukaisia erityispiirteitä. Pikkulapsilla sinuiitti voi olla kuumeilua ja ärtyisyyttä aiheuttava yleissairaus ilman spesifisiä oireita. Isommilla pitkittyvä nuha ja yskä ovat moninaisista oireista tavallisimmat. Diagnoosi varmistetaan röntgen- ja kaikututkimuksin, joiden tulokset tulkitaan oireisiin ja kliinisen tutkimuksen tuloksiin suhteuttaen. Ensimmäisinä ikävuosina sinuiitit hoidetaan pääasiassa lääkkein, mutta lapsen kasvaessa poskiontelohuuhtelujen merkitys lisääntyy. Paranemistaipumus on hyvä, kun myös tulehdusta ylläpitävät tekijät, kuten kitarisa ja hengitystieallergiat, otetaan hoidossa huomioon. Pirkko Ruoppi Muut 33/1992 Kommentteja
Seksuaalikäyttäytymisen orgaaninen tausta Ihmisen seksuaalisuus on hyvin laaja ja monisäikeinen kokonaisuus, eikä sen biologiaa ole kunnolla selvitetty. Seksuaalikäyttäytyminen on pohjimmiltaan hyvin monipuolista aivotoimintaa. Sen säätelyyn osallistuu hermostollisia rakenteita, hormonaalinen järjestelmä sekä välittäjäaineita ja neuromodulaattoreita. Suuri osa tietämyksestämme perustuu eläinkokeisiin - ja lukija voi itse arvioida, miten paljon rottakokeista voidaan päätellä ihmisen seksuaalisuudesta. Markus Färkkilä Muut 33/1992 Kommentteja
Aivovamman leikkaushoito Maamme sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 5 000-6 000 vastikään aivovamman saanutta potilasta. Valtaosa aivovammoista on lieviä, kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä, ja potilas voidaan kotiuttaa hyvävointisena lyhyen seurannan tai hoidon jälkeen. Noin 7 %:lle aivovamman vastikään saaneista potilaista kehittyy kuitenkin merkittävä, usein myös leikkaushoitoa vaativa kallonsisäinen hematooma. Vaikean aivovamman yleisin syy on liikenneonnettomuus, joskin liikenteen osuus aivovammojen aiheuttajana pieneni olennaisesti 1980-luvulla. Kasvava ongelma ovat nykyään alkoholinkäyttöön liittyvät vakavat aivovammat. Koska TT-laitteen käyttöalue on laajentunut ja ensiaputoiminta tehostunut, leikkaushoitoon tulee entistä enemmän aivovammapotilaita. Uusista tutkimusmenetelmistä ja aikaisempaa aktiivisemmasta hoidosta huolimatta osa aivovammapotilaista menehtyy hematooman kehittyessä erityisen nopeasti tai hematooman liittyessä vaikeaan aivovammaan. Todennäköisesti osa hematoomista jää nykyäänkin diagnosoimatta. Matti Luukkonen Juha Hernesniemi Muut 33/1992 Kommentteja
Hypertonia ja insuliiniresistenssi Korkean verenpaineen patofysiologiaan ja hoitoon on avautunut uusi näkökulma, kun viime vuosien tutkimuksissa on 30-50 prosentilta essentiaalista hypertoniaa sairastavista todettu insuliiniresistenssiksi nimetty aineenvaihduntahäiriö. Koska molempien tilojen etiologia on suurelta osin tuntematon, ei tätä yhteyttä sääteleviä tekijöitä ja syysuhteita ole toistaiseksi pystytty täysin selvittämään. Insuliiniresistenssi voi olla joko ensisijainen ilmiö, joka aikaa myöten johtaa verenpaineen kohoamiseen tai ehkä hypertonian seuraus. Kolmas vaihtoehto on, että molemmat häiriöt kehittyvät samanaikaisesti jonkin yhteisen tekijän vaikutuksesta. Johanna Kuusisto Markku Laakso Muut 33/1992 Kommentteja
Mammografiaseulontakuvien kaksoisluennan hyöty Mammografiaseulontakuvien kaksoisluennan vaikutusta löydettyjen rintasyöpien ja varmistustutkimuskutsujen määrään tutkittiin seulontaotoksesta, jossa seulontaan osallistui 15 457 naista. Kaksi radiologian erikoislääkäriä tulkitsi ensin erikseen seulontakuvat ja sitten kävi yhdessä läpi kaikki löydöksensä ja päätti, ketkä kutsutaan varmistustutkimuksiin. Vain yhden radiologin tulkintoihin verrattuna kaksoisluenta lisäsi löytyneiden rintasyöpien määrää noin 9 % ja vähensi varmistustutkimuksiin kutsuttujen naisten määrää noin 45 %. Mammografiaseulonnassa kuvien tulkinnan tuleekin perustua kahden radiologian erikoislääkärin arvioon. Martti Pamilo Ilmari Anttinen Marja Roiha Martti Soiva Muut 33/1992 Kommentteja
Kaliumvalmisteet voivat olla vaarallisia itselääkityksessä Verenpaineen ja muidenkin vaivojen hoitoon tarjotaan kaupallisia kalium- ja magnesiumsuolavalmisteita. Jotkut niistä ovat suuren kaliumpitoisuuden vuoksi vaarallisia vanhuksille sekä munuais- ja sydänpotilaille, joiden aineenvaihdunta ei toimi normaalisti. Kaliumkloridi on vasta-aiheista myös kaliumia säästävien diureettien, ACE-estäjien ja ei-steroidaalisten anti-inflammatoristen aineiden kanssa käytettyinä. Markku S. Nieminen Muut 33/1992 Kommentteja
Työterveyshuolto huolen aiheena Kansanterveystyö oli jo vakiintumassa ja valtakunnalliset terveydenhuollon 5-vuotissuunnitelmat vakuuttavia. Tosin suunnitelmat energiakriisin takia olivat säästöohjelman luonteisia, ja toimitus tulkitsi niiden sisään kätketyksi sanomaksi: pysy terveenä, älä sairasta! Muut 33/1992 Kommentteja
Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvaa alle 50-vuotiailla Tiede Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvaa alle 50-vuotiailla Kasvua selittänevät suurelta osin elintapojen muutoksiin liittyvät tekijät.
Multialla on oma terveysasema ja lääkäri, mutta tuskin kauan Kliininen työ Multialla on oma terveysasema ja lääkäri, mutta tuskin kauan Lähipalvelujen lakkauttaminen huolettaa pikkukunnassa, jonne ei kulje julkista liikennettä.
Suolisyövässä pesivä fusobakteerityyppi löytyi Tiede Suolisyövässä pesivä fusobakteerityyppi löytyi Fna C2 oli valtalaji kasvaimissa.
Työterveyshuollossa käynnin syy useammin sairaanhoito kuin ennaltaehkäisy Terveydenhuolto Työterveyshuollossa käynnin syy useammin sairaanhoito kuin ennaltaehkäisy Uudet Avohilmo-tiedot tarkentavat työterveyshuollon tutkimusta.
Suosituimmat kesätyöpaikat täyttyvät nopeasti Terveydenhuolto Suosituimmat kesätyöpaikat täyttyvät nopeasti Joistain paikoista pitää sopia jopa kaksi vuotta etukäteen.
Pohjois-Savo jatkamassa tekonivelleikkauksia palvelusetelillä Terveydenhuolto Pohjois-Savo jatkamassa tekonivelleikkauksia palvelusetelillä Tavoitteena on tarjota leikkausta pisimpään jonottaneille.
