Capnocytophaga canimorsus - suoraan koiran suusta

Capnocytophaga canimorsus liukuu limansa avulla hampaiden pinnoilla. C. canimorsus on koiran kommensalisti, joka ei isäntäänsä häiritse. Ongelmia se aiheuttaa vasta joutuessaan uuteen isäntään väkivaltaisesti. Tartuntatilanne jää harvalta huomaamatta.

Petri Penttinen

Ritsobi - palkokasvin paras tartunta

Ritsobit infektoivat palkokasveja kaikkialla missä palkokasveja kasvaa. Ritsobit muistuttavat ihmisen opportunistia patogeeneja. Ne pärjäävät yksinkin mutta ovat valmiita tarttumaan sopivan isännän löytyessä. Taudin sijaan ritsobitartunta johtaa molempia osapuolia hyödyttävään symbioosiin. Silti ritsobien ja ihmispatogeenien tartuntamekanismeissa on monia yhtäläisyyksiä.

Petri Penttinen

Chlamydia pneumoniae on monen taudin takana

Chlamydia pneumoniae eli keuhkoklamydia on täysin riippuvainen isännästään, hidas lisääntymään ja tehoton leviämään. Silti useammalla kuin joka toisella suomalaisella on ollut C. pneumoniae -tartunta.

Petri Penttinen

Influenssavirus A - yksinkertainen ja nerokas

Influenssavirus A lentää lintujen mukana ja yskänpisaroissa. Virus on yksinkertainen ja nerokas. Viruksen kymmenen geeniä riittävät ihmisen puolustuksen läpäisemiseen, solujen valjastamiseen ja niistä karkaamiseen.

Petri Penttinen

Toksoplasma - piiloutuva patogeeni

Alkueläin Toxoplasma gondii tarttuu huomaamatta ja piiloutuu hermo- ja lihaskudokseen. Pahimmillaan piileskelevä patogeeni vaurioittaa aivoja ja silmiä.

Petri Penttinen

Yersinia pseudotuberculosis - aito suolistopatogeeni

Suolistobakteeri Yersinia pseudotuberculosis pärjää myös porkkanan pinnalla. Kasviskyydillä Y. pseudotuberculosis matkustaa eläimistä ihmisiin. Bakteeri on aiheuttanut Suomessa useita ruokamyrkytysepidemioita 2000-luvulla.

Petri Penttinen

Papilloomavirus - syyliä ja syöpää

Suojaamattoman seksin ja suihkun lattian pienin yhteinen nimittäjä on läpimitaltaan 55 nanometrinen papilloomavirus. Seksi ilman kondomia on suihkua suurempi riski, sillä ympäristöstä tarttuvat papilloomavirukset aiheuttavat tavallisesti vain syyliä. Seksivälitteinen papilloomavirustartunta voi johtaa syöpään.

Petri Penttinen

Papilloomavirusten pitkä historia

Papilloomavirukset infektoivat nisäkkäitä ja lintuja. Kukin virustyyppi on erikoistunut tiettyyn eläinlajiin. Virustyypit eivät aiheuta uusia viruksia tuottavia tartuntoja muissa kuin isäntälajeissaan.

Miksi nainen ei pääse irti väkivaltaisesta parisuhteesta?

Moni psykiatrian alalla työskentelevä on joutunut kysymään itseltään, mikä saa naisen jatkamaan suhdettaan väkivaltaiseen mieheen. Miksi väkivaltaisissa olosuhteissa kasvanut aikuinen nainen ajautuu yhä uudelleen väkivaltaiseen parisuhteeseen, josta on vaikea irtautua? Pelko miehen kostosta, taloudellinen riippuvuus tai pelko lasten menettämisestä avioerossa ei aina tunnu riittävältä selitykseltä. Miten voisimme paremmin ymmärtää näiden naisten motiiveja?

Anneli Larmo

Lääkärin on huomioitava väkivaltaa kotonaan nähneet lapset

Suomalaisen naisiin kohdistunutta väkivaltaa selvittäneen tutkimuksen perusteella on arvioitu, että noin 17 % alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista on nähnyt tai kuullut kotonaan äitiinsä kohdistunutta väkivaltaa. Suurella osalla heistä kyse on altistumisesta lievälle väkivallalle, mutta mukana on myös niitä, joiden kohdalla kyse on ollut vakavasta ja pitkään jatkuneesta väkivallasta. Väkivalta on yleisintä pienten lasten perheissä (1,2,3).

Mikko Oranen

Francisella tularensis - tularemian tuoja

Syksyn läheisyys tuo rapujen lisäksi myös jänisruttosesongin. Jänisrutto- eli tularemiatapausten määrä on suurimmillaan elo-syyskuussa.

Petri Penttinen

Francisella tularensis

Jänisruton kansainvälinen nimi tularemia ja tautia aiheuttavan bakteerin lajinimi tularensis on johdettu Tularen piirikunnasta, Yhdysvaltojen Kaliforniasta, jossa tavatuista sairaista jyrsijöistä bakteeri eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1911.

Missä jänisrutto luuraa?

Sitä missä bakteerit piilevät epidemioiden välillä ei vielä tiedetä varmasti.

Kesä, kana, kampylobakteeri!

Kampylobakteerit viihtyvät Suomen kesässä kuten ihmisetkin. Yhdessä viihtyminen ei ole ihmiselle mieleen. Kampylobakteerin aiheuttama ripuli saa monet kolisuttelemaan vessan ovea.

Petri Penttinen

Kampylobakteerit

Kampylobakteerit on tällä hetkellä jaettu kuuteentoista lajiin. Campylobacter jejuni on yleisin ihmisen ripulin aiheuttaja.

Horkkaloisio - malarian aiheuttaja

Tropiikissa horkkaloisioinfektiot ovat yleisempiä kuin nuhakuumeet päiväkodeissa. Malaria-alueilla horkkaloisiota kantavat sääsket pistävät ihmisiä jatkuvasti. Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsilla on kahdesta kolmeen malariaksi asti kehittyvää horkkaloisioinfektiota vuosittain. Kaikkiaan malariatapauksia on joka vuosi 300-500 miljoonaa, ja malariaan kuolee yli miljoona ihmistä vuosittain. Malaria on tunnettu kauan

Petri Penttinen

Hitaus ja huolimattomuus ovat HI-viruksen parhaat aseet

Vuonna 1981 lääkärit New Yorkissa ja Kaliforniassa hämmästyivät. He kohtasivat nuoria, joilla oli odottamattomia sairauksia, kuten aggressiivinen muoto Kaposin sarkoomasta, tavallisesti vanhuksia vaivaavasta syövästä, tai keuhkokuume, johon lääkehoito ei auttanut. Nuorten vastustuskyky oli romahtanut.

Petri Penttinen

E. coli - ystävä ja vihollinen

Kuukauden mikrobi -sarjassa esitellään joka kuukausi yksi mikrobilaji, jolla on lääketieteellistä merkitystä. Kuukauden mikrobiksi pääsee niin bakteereita, viruksia, sieniä kuin alkueläimiäkin. Pääpaino on kuitenkin bakteereissa ja viruksissa. Useimmat esiteltävät mikrobit ovat taudinaiheuttajia, mutta mukaan mahtuu myös joitain terveyden kannalta hyödyllisiä bakteereita, kuten maitohappobakteereita.

Mari P. Heikkilä

Influenssarokotus lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus 2005

Riskiryhmien jokavuotinen rokottaminen influenssaa vastaan on tehokkain tapa vähentää influenssaepidemian vaikutuksia. Maksuttomia influenssarokotteita on tarjottu syksystä 2002 lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi myös terveille 65 vuotta täyttäneille, sillä riski sairastua vakavaan influenssaan suurenee iän myötä, vaikka henkilöllä ei ole todettua perustautia.

Satu Rapola, Rose-Marie Ölander, Tapani Hovi, Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Tunnista hyvä hoitosuositus AGREE-lomakkeen avulla

Hoitosuosituksia laativat organisaatiot tekevät tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Hoitosuositusten laadun arviointiin kehitetty lomake on käännetty suomeksi. Se auttaa valitsemaan hyvin tehtyjä suosituksia hoitoketjujen perustaksi.

Marjukka Mäkelä - Minna Kaila