Sädehoito on tarpeen rinnanpoiston jälkeen T3N0-rintasyövässä

Rintasyövän leikkaushoito pyritään nykyään toteuttamaan säästävästi. Säästävän leikkauksen jälkeen hoitotulos on hyvä, kun leikkauksen jälkeen annetaan rinnan sädehoito. Kun kasvain on suuri, säästävä leikkaus ei ole mahdollinen vaan joudutaan poistamaan koko rinta. Jos tauti on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin, rintakehän ja imusolmukealueiden sädehoito on hyödyllistä. Epäselvää on ollut, miten tulisi hoitaa potilaita, joilla rintasyöpäkasvaimen läpimitta on yli 5 cm (T3) mutta imusolmukkeet ovat puhtaat.

Sirkku Jyrkkiö

ASA:n merkitys pre-eklampsian ehkäisyssä alkaa selkiintyä

Asetyylisalisyylihappoa on käytetty pre-eklampsian ehkäisyyn jo nelisenkymmentä vuotta, vaikka kunnon näyttöä sen tehosta ei ole. Alkuun odotukset olivat ylioptimistiset, ja sekavat tutkimukset aiheesta saivat monet epäröimään. Hyvin valikoidussa riskiryhmässä ASA-profylaksia toimii kuitenkin kohtalaisen hyvin.

Pertti Kirkinen

Puukkoa ja antibioottia ihopaiseisiin

Yksinkertaisetkin hoidot kannattaa tutkia huolella. Paiseen avaaminen on yksi vanhimmista kirurgisista toimenpiteistä. Ihopaiseen merkkejä ovat ihon punoitus, kipu, lämpö ja turvotus. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin antibioottihoidon tarpeellisuutta kirurgisen avauksen tukihoitona, kun ihopaiseen koko oli alle 5 cm.

Hannu Paajanen

Lääkärin Suomi 100/79. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Kansainvälisesti ainutlaatuinen laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli Suomessa voimaan 1.3.1993 vahvistaen potilaan roolin potilas-lääkärisuhteen subjektina. Sen mukaan potilaalla oli oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hoitoon pääsyyn. Jokaiseen terveydenhuoltoyksikköön oli nimitettävä potilasasiamies. Laissa säädettiin myös potilaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeudesta.

Lääkärin Suomi 100/78. Kaikki valta keskusvirastoilta! Lääkintöhallitus lakkautettiin

Keskusvirastojen lakkauttaminen sekä niiden vallan hajauttaminen kuntiin ja ministeriöihin on usein nähty 1990-luvun laman tuotteena. Keskusvirastoihin perustuneen valtiollisen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän alasajo suunniteltiin kuitenkin jo 1980-luvun lopulla. Valtiollinen suunnittelukoneisto sopi huonosti markkinamekanismien, kilpailun ja vapauden nimiin vannovan uuden markkinaliberaalin ajan henkeen.

Lääkärin Suomi 100/80. Kenen terveydestä säästetään? – 1990-luvun priorisointi­keskustelu

Terveydenhuollon tarpeet ovat periaatteessa rajattomat. Terveydenhuoltojärjestelmän keskeinen arviointikriteeri onkin se, kuinka tehokkaasti käytettävissä olevia resursseja hyödynnetään. 1990-luvun laman vuosina jouduttiin vaikeiden kysymyksien eteen.

Unelmatyö Oulussa

OYS-ervan väliaikainen piiriylilääkäri aloitti järjestötoiminnan 7-vuotiaana.

Pekka Nykänen

Urheilua hemofiliapotilaillekin

Moderni lääkehoito pyrkii ehkäisemään vaikeasta hyytymistekijän puutoksesta kärsivien poikien verenvuotoja jo pienestä pitäen. Onnistuneestakin hoidosta huolimatta harvalle tarttuu mukaan urheiluharrastus, vaikka liikunnan tiedetään ehkäisevän verenvuotoja paremman lihastenhallinnan ja luuston kestävyyden ansiosta.

Marko Vesanen

Kylmiä tilastoja ja kuumia tunteita

Terveystiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Pystymmekö hyödyntämään sitä järkevästi vai hukummeko tietotulvaan?

Sari Kosonen

Veteraaniurheilijan vammoista

Veteraaniurheilija (athleta veteranus) kohtaa harjoitellessaan ja kilpaillessaan erilaisia ongelmia kuin nuori. Veteranus oli Rooman armeijassa täysin eli 20–30 vuotta palvellut sotilas. Nykypäivän urheilija alkaa olla veteraani 35 ikävuoden jälkeen, mutta harrastus ja kilpaileminen jatkuvat usein vanhukseksi asti (athleta senex). Nykyään vanhemmalla iällä on yleistä kuntoilu (exercitatio corporis). Suosittu kuntoilupaikka on kuntosali (palaestra). Ehkä yleisin kuntoilumuoto on hölkkä (subsultim decurrere).