Diabeteksen seuranta sopii perusterveydenhuoltoon

Tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito vaatii sairauden riittävää ­tuntemista ja osaamista, ei kallista ­sairaalateknologiaa. Kunhan väestöpohja on riittävän suuri, seuranta voidaan järjestää perus­terveydenhuollossa sekä hyvin että myös edullisesti.

Mikko Honkasalo

Jalkapöydänluun alaosan luunkorjauksenkiinnittäminen ei ole tarpeen

Ensimmäisen jalkapöydänluun alaosan luunkorjauksen sisäinen kiinnittäminen ei ole tarpeellista eikä myöskään ole tarpeen käyttää kipsisidosta leikkauksen jälkeen. Vaivaisenluun uusiutumisen riski on suurempi, jos vaivaisenluukulma on ennen leikkausta 30 astetta tai enemmän.

Ilkka Pentikäinen

Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus fyysisten sairauksien vuoksi huomattavaa

Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus fyysisten sairauksien ja onnettomuuksien vuoksi on huomattavaa samanikäiseen väestöön nähden riippumatta siitä, minkä ikäisinä potilaat ovat sairastuneet. Tietoutta myöhäisiällä alkavasta skitsofreniasta on tärkeää lisätä, jotta sairaus tunnistettaisiin terveydenhuollossa varhain ja oheissairaudet löydettäisiin ajoissa. Kaikille iäkkäille skitsofreniapotilaalle on oleellista järjestää mahdollisuus säännöllisiin terveystarkastuksiin psyykkisen hoidon lisäksi. Ennenaikaisen kuoleman ja laitoshoidon vaaraa näyttäisi voitavan vähentää fyysisen ja psyykkisen terveydentilan hyvällä hoidolla.

Tiina Talaslahti

Kivulias olkapää

Monien olkapäävaivojen oireet ovat samankaltaisia, mutta kliininen tutkimus ja röntgenkuva johtavat ­useimmiten diagnoosiin.

Vesa Lepola

Uutta tietoa neuroendokriinikasvainten markkereista

Potilaita, joilla on matalan maligniteettiasteen neuroendokriinikasvain, ei ole välttämätöntä seurata kauan. Potilaita, joilla on gradus 2 kasvain, on aiheellista seurata pitkään, koska merkittävä osa kasvaimista metastasoi lopulta. Terveydenhuollon niukkoja resursseja on näin mahdollista kohdistaa niihin potilaisiin, joilla riski kasvaimen aggressiivisesta käyttäytymisestä on kaikkein suurin.

Juha Jernman

Kaksosuus mahdollisuus ja voimavara ­psyykkisen hyvinvoinnin suhteen

Kaksosuus näyttäytyi mahdollisuutena ja voimavarana niin kiintymyssuhteen kuin psyykkisen hyvinvoinninkin suhteen. Kaksosten kiintymysstrategia suhteessa äitiin oli yksöslapsia useammin turvallinen ja mahdollinen keskosuus sekä varhaisvaiheen sairaalahoito vahvistivat sen kehittymistä. Yksösiin verrattuna kaksosten vanhemmat raportoivat merkitsevästi vähemmän käyttäytymisen ja tunne-elämän oireita myös silloin, kun kiintymyssuhde oli välttelevä. Tutkimuksen yksöslapset olivat esikoisia, joten sisaruksen vaikutusta kiintymyssuhteen kehittymiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin ei voitu arvioida.

Tiina Tirkkonen

Kantelut ovat usein jäävuoren huippu

Kiitämme ensihoitolääkäreitä Sami Länkimäki, Markus Lyyra ja Ville Voipio Lääkärilehdessä 49/2015 julkaistusta kommentista (1) kirjoitukseemme keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 45/2015 (2). Mekin uskomme, että laki- ja asetusmuutosten myötä ensihoidon resurssit ja mikä tärkeintä, itse potilasturvallisuutta lisäävä ensihoidon laatu ja saatavuus, ovat parantuneet merkittävästi.

Raimo Jokisalo, Seppo Miilunpalo

Kuningasta munille

Kirjoitan nyt yhdestä pikku ongelmasta, ei kroonisesta mutta toistuneesta. Asia koskee, paitsi minua, montaa muuta ihmistä tässä maassa. Tämä ei kuitenkaan ole avautuminen vaan analyysi ja eräänlainen tilinpäätös. Kokemusten herättämien ajatusten tulos.

Johannes Enroth

Koulutus ja tulotaso yhteydessä asenteisiin HPV-rokotusta kohtaan

Espoossa ja Oulussa tehdyssä kyselytutkimuksessa matalamman koulutus- ja tulotason perheiden äidit ­suhtautuivat HPV-rokotukseen kriittisesti useammin kuin paremmassa asemassa olevien perheiden äidit. Tämä voi vaarantaa kansallisen rokotusohjelman tasapuolisuuden tavoitteen toteutumisen.

Pauliina Leivo, Hanna Nohynek, Veikko Launis

Miten tulkita odotukset pettäneet tulokset?

Branche työtovereineen selvittivät seerumin prokalsitoniini (PCT) mittauksen merkitystä hengitystieinfektiota sairastavilla potilailla. Heidän tavoitteenaan oli löytää mittari, jonka avulla antibioottien käytön määrä olisi vähentynyt selvissä virusinfektioissa. 300 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään, jossa toista 150 potilaan ryhmää tuli hoitaa PCT-tulosten perusteella ja toista 150 potilasta tavanomaisella hoidolla ilman PCT-mittausta. Antibioottien käytössä ei tullut mitään eroa ryhmien välille. Tutkijat tekivät runsaasti erilaisia alaryhmäanalyyseja ja tulkitsivat, että p-arvot välillä 0,11–0,05 osoittivat merkitsevän eron trendiä.

Matti Uharimatti Uhari